Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti / 1429-1430 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Marstrand-Martini

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Mars, Auringosta lukien neljäs kiertotähti, merkki. Sen mitat
y. m. tärkeät suureet ovat Maan vastaaviin suureisiin verrattuina:
halkaisija 0,54 (6,900 km ekvaattorilla), tilavuus 0,147, massa 0,11,
tiheys 0,69 (3,8 vesi yksikkönä), keskimääräinen etäisyys Auringosta

Mars 10—17 helmik. 1901 (Graffin mukaan).

1,52 (vaihtelee 207-249 milj. km). Kiertoaika Auringon ympäri
1 v. 322 vuorokautta, oman akselin ympäri 24 t. 37 min. 23 sek.
Rataellipsin kaltevuus 1° 51’, epäkeskisyys 0,0933. Näkyy
paljaalle silmälle valovoimaisena (luokka —2,8 - +1,6, albedo
0,15) punertavana tähtenä, oppositsionissa aina 779 vuorokauden
kuluttua. Kaukoputkessa voidaan havaita vaaleita ja tummia läikkiä.
Napojen, etenkin etelänavan ympäristössä oleva valkea läikkä, joka
on suurempi talven kuin kesän vallitessa, lienee lunta. Muut läikät
ovat pysyneet muuttumatta noin 200 vuoden havaintojen aikana. Niiden
luonne epäselvä, Schiaparelli näki v. 1877 vaaleiden alueiden („mantereiden")
yli kulkevan ohuita, miltei suoria viivoja („kanavoita"), jotka hän
sittemmin huomasi kahdennetuiksi. Toiset tähtitieteilijät ovat
todenneet saman ilmiön, toiset kiistävät sitä näköhäiriöksi.
Valokuvatkaan eivät ole voineet ratkaista tätä kysymystä. Näyttää
kuitenkin siltä, että viivoja on pidettävä erinäisten kuvioiden
yhteensulautumina. — M:lla on ilmakehä, vaikkakin oihuemipi kuin
Maan. M:n asutusta ei voi pitää todennäköisenä minkään havaintojen
nojalla. — M:lla on kaksi kuuta, Phobos ja Deimos, edellisen
etäisyys n. 9,300 km, kiertoaika 7 t. 39 min.

Marsala [-sā’-], satamakaup. Sisilian länsiosassa.
Viininvientiä. 70,000 as.

Marsalkka (muinaisyläsaks.), alk. tallirenki, myöh. käytetty
sotilaallisena y. m. arvonimenä. Sota- (oik. kenttä-)
marsalkka, Ranskassa Ranskan m. on korkein
sotilaallinen arvo-. vrt. myös Maamarsalkka. M:iksi
sanotaan myös airuita (juhlatilaisuuksissa) .

Marschall von Bieberstein [-šal fon bīberštain],
Adolf (1842-1912), saks. diplomaatti. Ulkoasiain
valtiosihteerinä 1890-97, lähettiläänä Konstantinopolissa 1897-1912.

Marschner [-arš-], Heinrich (1795-1861),
saks. oopperasäveltäjä, kapellimestari. Teoksia: „Hans Heiling"
(Wagnerin „Lentävän Hollantilaisen" edeltäjä).

Marseille. Satama ja Notre-Dame de la Garde-kirkko.

Marseille [marse’i] (roomalaisten Massilla),
Ranskan toiseksi suurin kaup. ja tärkein Satamakaup. Välimeren

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>