Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Martini-Marx
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
rannalla, Rhônen suistomaasta itään. Keskiaikaisia kirkkoja ovat
vanha tuomiokirkko ja Pyhän Viktorin kirkko. Uusi tuomiokirkko
(rak. 1852-93) on Ranskan uljaimpia uudella ajalla rakennettuja
kirkkoja. Pääkatu on Rue Cannebiére. Suurenmoiset satamalaitteet.
Monipuolista teollisuutta. Aix-M:n yliopiston lääket. ja luonnont.
tiedekunnat. Kanava yhdistää M:n Rhôneen. 600,000 as. — M. on
foinikialaisten perustama, kreikkalaisten valloittama n. 600 e. Kr.
(kreik. Massalla), Cæsarin 49 e. Kr. Vapaakaupunkina 1214-1481.
Marseljeesi (ransk. La Marseillaise), Ranskan
kansallislaulu suuren vallankumouksen ajalta (1792), Rouget
de Lisien sepittämä. Kansallislauluksi se otettiin vv:n 1830
ja 1848 vallankumouksissa ja taas nykyisen tasavallan aikana.
M:ia käytetään Ranskan ulkopuolella köyhälistön taistelulauluna.
Marselliini, panamajuoksuinen silkkikangas; käytetään
vuorikankaana.
Marsh [māš], James (1790-1846), engl.
kemisti, keksinyt herkän kokeen arsenikin osoittamiseksi
(ks. Arsenikki). — Marsh, Othniel Charles
(1831-99), amer. paleontologi, prof. Yalen yliopistossa, kerännyt
(Kalliovuorilta), rekonstruoinut ja kuvaillut lukuisia kivettymiä,
etupäässä hirmuliskojen, hammaslintujen ja imettäväisten.
Marshall [māšl], Alfred (1842-1924), engl.
taloustieteilijä. Teoksia: „Principles of economios" I, jossa
esittänyt tuotantokustannus- ja rajahyötyteoriat huomioonottavan
arvoteoriansa, ja ,,Economics of industry". [„Memorials of
A. M." (1925).]
Marshallsaaret, atollisaaristo Mikroneesian itäosassa;
suurin saari Jaluit; 10,000 as. Kopran vientiä. —
Saksalla 1885-1920, sitten Japanilla Kansainliiton mandaattialueena.
Marsilius Padovalainen (n. 1280-n. 1340), valtiollinen
ja kirkollinen uudistusmies. Puolusti keisarin ja valtion oikeuksia
paavia vastaan, Pääteos: „Defensor pacis".
Marsipaani (it.), mantelista, sokerista ja ruusuvedestä
valmistettu makeistahdas.
Marsit, muinainen kansa Keski-Italiassa, taistelivat
Rooman puolella samnilaissodissa, mutta sitä vastaan n. s.
liittolaissodassa 91-88 e. Kr.
Marskenttä, s. o. maaliskuun kenttä. ks. Maikenttä.
Marski (muinais-saks.), Ruotsissa ja Tanskassa 1200-luvulta
lähtien korkea arvohenkilö, 1634-76 sotakollegion esimies Ruotsissa.
Marskimaa, Pohjanmeren rannikolla, varsinkin Hollannissa
ja Luoteis-Saksassa olevat alavat rantatasangot, jotka nousuveden
aikana ovat merenpinnan alapuolella. Padoin ja kanavin kuivatut
m:t ovat mainioita karjanlaitumia. ks. kuvaliitettä Alankomaat.
Marssi (ransk.). 1. Sot. Sotajoukkojen eteneminen
paikasta toiseen. M.-käskystä käy selville lähtöaika,
kuljettava tie, levähdys- ja yöpymispaikat y. m. M.-rivistössä
on 4 miestä rinnakkain ja 80 om rivistä riviin laskettuna
etumiehen selästä takamiehen rintaan. M.-rivistössä on erältä
vapauksia, mutta etumiestä ja sivuojennusta on tarkattava. Kivääriä
saa pitää olkapäällä vapaasti ja kävellä ilman tahtia. Etteivät
m.-syvyyden vaihtelut jatkuisi läpi koko rivistön, marssivat
joukko-osastot 10, 15 ja 20 askeleen välimatkoilla toisistaan.
Sotavahvuisen jalkaväkidivisioonan m.-rivistö on 12 km. Suurempien
joukko-osastojen m.-nopeus on 1 km 15 minuutissa, Ratsastavat
aselajit suorittavat 1 km:n 4-8 minuutissa. Päivämatkan, 20-25 km,
suorittaa jalkaväki 5-6 tunnissa. M.-tappioksi sanotaan
joukko-osaston tilapäistä vahvuuden vähennystä jalka- y. m.
sairauksien johdosta. Mahdollisen yhteentörmäyksen varalta
erotetaan m.-joukosta erikoinen osasto, jonka tehtävänä on
pidättää vihollista, kunnes takana olevat joukot ehtivät suoirittaa
eteenmarssin ja levittäytymisen taistelua varten. Tätä sanotaan
m.-varmistukseksi (ks. t.). — 2. Mus. Sävellys,
jonka tarkoituksena on samaan tahtiin ohjata kokonaisen
henkilöryhmän yhteistä astuntaa. Tämä tulee kysymykseen etenkin
juhla- ja sotilaskulkueissa, Sotilashautajaisissa käytetään
,,suru-m:eja", joita myös tavataan korkeamman taidemusiikin
yhteydessä (esim. Beethoven, Chopin, Mendelssohn).
Marssivarmistus, marssivan joukon turvaaminen vihollisen
puolelta tulevilta yllätyksiltä. Sen suorittaa rivistön
etujoukko, joka jaetaan pää- ja etu-osastoon,
lähettämällä vihollista kohti n. s. kärjen (ks. t.) ja
sivustoilleen patrulleja.
Marstal, kauppapaikka Æröllä, Fyenin eteläpuolella,
Tanskassa, Laivaveistämö; M:lla on Tanskan kaupungeista suurin
kauppalaivasto Kööpenhaminan jälkeen. 25500 as.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
