Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 29-30 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Mehiläinen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Mehiläinen, varsinainen l.
hunaja-m. (Apis mellifica) on tavallisen
ampiaisen kokoinen, tummanruskea tai
kellertävä hyönteinen, elää suurissa
yhteiskunnissa, luonnonvaraisena
vahakakuilla täyttämissään ontoissa puissa,
kesynä olki- tai puupesissä. Kesällä on


Mehiläisyhteiskunnan jäsenet. A emo,
B työmehiläinen, C kuhnuri.

yhteiskunnassa 1 emo l. kuningatar,
n. 10,000-60,000 työmehiläistä ja
300-1,000 koirasta, kuhnuria. —
Emo on mehiläisyhteiskunnan suurin
yksilö ja sen ainoa täydellisesti kehittynyt
naaras; sen verkkosilmät eivät kosketa
toisiaan, takaruumis on pitempi ja
suipompi kuin kuhnurien sekä varustettu
myrkkypistimellä, Työ-m:t, m.-yhteiskunnan
pienimmät jäsenet, ovat naaraita,
joiden sukuelimet ovat surkastuneet.
Niilläkin on myrkkypistin, niiden suuosat
ovat kehittyneet sopiviksi hunajan
imemiseen kukista; takaraajoissa niillä on
varusteet, n. s. vasu ja harja, siitepölyn
keräämistä varten. Kuhnurien
takaruumis on leveämpi kuin naaraiden,
niiden verkkosilmät koskettavat toisiaan
päälaella, myrkkypistintä ei ole.
Niiden tehtävänä on emon hedelmöittäminen.
— Emo elää 3-6 v., työ-m:t n. 6-8
viikkoa, talvehtineet n. 8 kuukautta,
kuhnurit kuukauden tai pari. Emo
hedelmöittyy vain kerran elämässään.
Parittelu tapahtuu n. s. „häälennolla"
korkealla ilmassa sen kuhnurin
kanssa, joka on jaksanut seurata emoa


Mehiläispesän vahakakku. a emo, b kuhnureita,
ympärillä työmehiläisiä, c munia, d -k
työmehiläistoukkia eri kehitysasteilla, l peitettyjä
työmehiläiskennoja, m peitettyjä kuhnurikennoja,
n osittain munia sisältäviä kuhnurikennoja,
o—r emokennoja, s työmehiläiskennoja, eräissä
siitepölyä ja hunajaa.

korkeimmalle. Kohta hedelmöittämisen
jälkeen kuhnuri kuolee. Tultuaan
häälennoltaan pesään emo ei poistu siitä
muulloin kuin parveilun tapahtuessa.
Häälennon jälkeen työ-m:t surmaavat tai
ajavat kuhnurit pois pesästä. Pesäänsä
m:t rakentavat pystysuoria vahakakkuja,
joiden kummallakin puolen on säännöllisiä
6-särmäisiä kuoppia, kennoja.
Osaan näistä m:t keräävät hunajaa ja peittävät
ne vahalla, toisiin emo laskee munia, yhden
kuhunkin. Muninta alkaa huhtikuussa, on vilkkain
heinäkuussa, jolloin emo saattaa laskea
vuorokaudessa yli 3,000 munaa, ja
päättyy syyskuussa, Munasta kehittyy
3 vuorokaudessa toukka. Työ-m:t ruokkivat


Mehiläiskotelo ja -toukka.

toukkia, kunnes ne ovat kasvaneet
kennon täyttäviksi, sen jälkeen ne
koteloituvat, ja muutaman ajan kuluttua
täysikasvuiset m:t ryömivät koteloista.
Kuhnurit kasvavat suuremmissa kennoissa,
koiraskennoissa, kuin työ-m:t
ja kehittyvät hedelmöittämättömistä
munista. Emot kasvavat taas hyvin
tilavissa, pyöreissä, pähkinänmuotoisissa
emokennoissa, saavat
ravintorikkaampaa ruokaa kuin muut m:t. 3
päivää nuoremmat työmehiläistoukat voivat
kehittyä emoiksi, jos niiden kennoa
laajennetaan ja ne saavat parempaa
ravintoa. Uuden emon syntyessä pesään vanha
lentää pois ja sen mukana osa työ-m:iä,
jotka perustavat muualle uuden
yhteiskunnan: m:t parveilevat. Jos
yhteiskunta parveilujen johdosta tai muista
syistä on käynyt niin pieneksi, ettei ole
varaa enää parvia lähettää, surmaa emo
emokennoissa olevat nuoret emot. —
Talvella m:t ovat puolittain horroksissa,
lähelle toisiaan sulloutuneina,
muodostaen tiheän pallon, jonka keskuksessa
emo on. — Ravinnokseen m:t käyttävät
kukista keräämäänsä hunajaa ja
siitepölyä. Hunaja kuljetetaan pesään
erikoisessa „hunajamahassa" ja
talletetaan kennoihin talven varalle. Havu- ja
muista puista m:t keräävät pihkaa, jota
käytetään pesän rakojen tiivistykseen. —
M:sten tauteja: mehiläisrutto, umpi,
ripuli eli vatsuri, lentorampuus; vihollisia:
vahakoi, mehiläistäi ja eräät linnut,
erittäinkin pakastiainen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>