Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Mehiläiset-Mehiläishoito
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Mehiläiset (Apidæ), pistiäisheimo.
Elintapojensa puolesta m. voidaan jakaa
kahteen pääryhmään: yksin eläviin
erakko-m:iin ja yhteiskunta-m:iin.
Edellisiä ovat m. m. maamehiläinen
(Andrena), joka kaivaa hiekkaan tai
saveen pesänsä, muurarimehiläinen
(Chalicodoma), joka kiinnittää pesänsä
rakennusten seiniin ja valmistaa
hiekkajyväsistä, syljestä ja vedestä
muurilaastimaista rakennusainetta,
villamehiläinen (Anthidium),
joka laatii puunkoloon pesäkammionsa kasvien
karvoista, ja verhoilijamehiläinen
(Megachile), joka kaivaa maahan
pesäkolon ja verhoo sen sisäpuolelta pienillä
lehdenpalasilla. Yhteiskunta-m:iä ovat
kimalaiset (Bombus) ja
varsinaiset m. (Apis).
Mehiläishaukka (Pernis apivorus),
hiirihaukkaa hieman isompi petolintu,
jonka ohjakset ovat höyhen- (ei karva-)
peitteiset. Pyrstö ulottuu vähän ulommaksi
siipienkärkiä, siinä on 3-4 leveää, mustanruskeaa
poikkijuovaa. Selkäpuoli on aina tumma,
vatsapuoli valkea, ruskea tai kirjava. Yleinen
Etelä- ja Keski-Suomessa. Syö mehiläisiä,
kimalaisia, näiden kennokakkuja, hiiriä,
sammakoita, linnunpoikasia y. m. Muuttaa
talveksi Afrikkaan.
 |
| |
Mehiläishaukka.
Mehiläishoito. Hunajamehiläisestä on
kehittynyt suuri joukko muunnoksia ja
rotuja, jotka eroavat toisistaan ko’on,
värin, karvapeitteen, luonteen y. m.
puolesta. Pohjoismainen rotu on
tummanruskehtava, takaruumiissa
kellahtavat, himmeät poikkijuovat. Tämän
muunnos nummimehiläinen on
edellistä parvellunhaluisempi.
Krainilaisen rodun poikkijuovat
ovat keltaiset ja selvät, italialaisen
rodun loistavan keltaiset, kyprolaisen
rodun takaruumis melkein keltainen,
poikkijuovat tummat. — Nyk. harjoitetaan
m:oa meillä eniten Etelä- ja Lounais-Suomessa,
mutta pohjoisempanakin se onnistuu. Keväällä
toiminnan pesissä alkaessa poistetaan niiden
pohjilta talven aikana kuolleet
mehiläiset ja ensimmäisenä lentopäivänä eli
puhdistuslentopäivänä tarkastetaan, onko
jokaisessa pesässä emo, työmehiläisiä ja
hunajaa, sekä pidetään huolta, että pesissä
on tarpeeksi ruokaa ja lämmintä.
Karviaismarjain kukinta-aikaan annetaan
mehiläisille kiihoitusruokana
hunajavettä, jotta emo munisi enemmän ja
yhteiskunta kehittyisi nopeammin.
Parvet lähtevät kesäkuun lopulla tai
heinäkuun alussa; ne otetaan kiinni ja
sijoitetaan uusiin pesiin. Uusi
yhteiskunta antaa hunajaa tav. vasta
seuraavana kesänä. Päähunajasato saadaan
heinänteon aikaan, keruuaika kestää
n. 2 viikkoa. Tällöin asetetaan pesien
päälle hunajalaatikot, joihin
työmehiläiset keräävät hunajan. Kun laatikon
kakut ovat hunajaa täynnä, vaihdetaan
se tyhjään. Hunaja poistetaan kakuista
hunajalingolla (ks. t.). Yksi yhteiskunta
tuottaa n. 8-40 kg hunajaa vuodessa.
Mehiläistarhasta.
Heinäkuusta lähtien toiminta
mehiläisyhteiskunnassa alkaa hiljetä. Elokuun
lopulla tarkastetaan, onko pesissä
riittävästi hunajaa talven varalle ja
syystarkastuksessa katsotaan, ovatko pesät
kyllin väkirikkaat talvehtiakseen. Pesät
laitetaan talvikuntoon ja senjälkeen
niihin ei enää kosketa. Talvehtiminen
alkaa, kun ilman lämpö vakinaisesti
pysyy alapuolella +10° C, syys- tai
lokakuussa.
Hoitovälineet. Pesät. Olkipesä on
kumolleen käännetyn padan muotoinen,
kiintorakenteinen, hunaja otetaan talteen
erityisen pesän päälle asetettavan
laatikon avulla. Kehäpesät ovat puulaatikoita,
joissa mehiläiset rakentavat vahakakkunsa
siirrettäviin puulistakehiin, joihin kakun
Perustukseksi on kiinnitetty valmis
Mehiläishuone Pohjois-Suomea
varten.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0024.html
