Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 33-34 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Mehiläiskasvisto-Meijerhovi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

vahalevy. Monenlaisia malleja käytetään
(vrt. Kaksoispesä). Hunajalinko
(ks. t.). Kuhnuripyydys on
mehiläispesän lentoaukolle kiinnitettävä,
sulkuristikosta ja puusta tehty häkki
koiraksien pyydystämiseksi. Emohäkki
on puusta, rautalangasta tai läkkipellistä
tehty pieni häkki, johon emo asetetaan
turvaan työmehiläisten pistoilta.


Olkipesä puusuojuksessa.

Emopesä on pieni, neliskulmainen
laatikko, kääpiömehiläispesä, johon sopii 1-2
tavallista irtonaista hunajakakkua tai
vain 2 kakun puolikasta. Emoseula,
ristikkopellistä tehty väline emon poistamiseksi
jälkiparvista. Kuorimishaarukka
on metallinen, puisella kädensijalla varustettu
talikon tapainen koje, jolla hunajakakkujen
kennojen kannet poistetaan. Kuorimisveitsi
on puukahvalla varustettu, muurauslusikan
näköinen, syrjistä ja kärjestä teräväksi
hiottu teräsveitsi, jolla kuoritaan
hunajakakkuja ennen niiden linkoamista.
Mehiläisharja on tehty vaateharjan
jouhia pitemmistä, yhteen riviin
nidotuista hevosen jouhista, käytetään
mehiläisten poistamiseen hunajakakuilta ja
pesän seinämiltä. Mehiläisharso on
pussin tapainen, kasvojen ympärillä ja
niistä irti oleva suojustin.
Mehiläiskarkoittaja on läkkinen,
rysän periaatteelle rakennettu esine,
jota käytetään mehiläisten poistamiseksi
hunajalaatikosta, Mehiläiskäsineet
ovat kumikankaasta, niitä hoitaja käyttää
suojaamaan käsiään pistoilta.
Mehiläispiippu ja käryttäjä
ovat laitteita, joilla puhalletaan savua
mehiläispesiin niitä avattaessa, jos mehiläiset
ovat hyvin vihaisia ja surisevat kovin.
Savusta mehiläiset lauhtuvat ja vetäytyvät
pesään. Olkikaira on paksusta
teräspellistä tehty, 8 cm läpimittainen,
ontto lieriö, jonka toinen pää on hiottu
teräväksi; käytetään ruokkimisreiän
leikkaamiseen mehiläispesän päällykseen.
[Ilkka (1922), Järvi (1922), Manner
(1925), aikakauslehti „Mehiläinen".]

Mehiläiskasvisto, kasvit, joista
mehiläiset kokoovat hunajaa ja siitepölyä.
Suomen tärkeimpiä mehiläiskasveja ovat
pajut, apila, horsma, lehmus, kanerva.

Mehiläiskoi ks. Vahakoi.

Mehiläispesä ks. Mehiläishoito.

Mehiläispisto aiheuttaa ankaraa
kirvelyä, tulehdusta ja sitä seuraavaa
ajettumista ihossa sekä muutamille ihmisille
koko päiväksi pahoinvointia, oksennusta,
nokkoskuumetta tai pyörtymystä. Hoito:
pistin poistetaan heti haavasta, jota
käsitellään amoniakilla, myrkky imetään
nopeasti pois, pakottavalle paikalle
pannaan kylmät kääreet.

Mehiläissyöjä (Merops apiaster),
kaunisvärinen, punaruskean, keltaisen,
sinivihreän, valkoisen ja mustan kirjava,
25 cm pitkä kirskulintu. Syö lennosta
pyydystämiään hyönteisiä. Pesii
parvittain rantatörmiin kaivamiinsa 1-2 m:n
pituisiin koloihin. Etelä-Euroopassa,
Pohjois-Afrikassa, Länsi-Aasiassa, tilapäisenä
Pohjois-Euroopassakin.

Mehiläistäi (Braula cæca), pieni,
litteä, täikärpäsiin kuuluva siivetön, sokea
hyönteinen, joka elää loisena mehiläisen
karvaturkissa ja imee sen ruumiista
nesteitä. — Myös toukohärän ensimmäistä
toukka-astetta sanotaan m:ksi.

Mehuhiekka, kaavausmassa (ks. t.).

Méhul [mey’l], Étienne Nicolas
(1763-1817), ransk. oopperasäveltäjä. Teoksia: ,,Joseph".

Meibomin rauhaset, pienet, rasvaa
erittävät rauhaset silmäluomen rustoissa.
Niiden tulehduksesta syntyvät n. s.
näärännäpyt.

Meidingerin elementti,
sähkölennättimen tarpeisiin käytetty
Danieliin elementin muunnos.

Meier-Graefe [maier-grēfe], Julius
(s. 1867), saks. taidehistorioitsija,
Teoksia: ,,Entwickelungsgeschichte der
modernen Kunst", „Impressionisten",
teoksia von Marées’sta ja van Goghista.

Meierovics [-ō’vitš], Zigfrids
(1887-1925), lättiläinen poliitikko. Ulkoministerinä
1919-25, samalla pääministerinä 1921-24.

Meijerfeldt [-lt], Johan August
(1664-1749), ruots. kenraali, kreivi.
Kunnostautui Kaarle XII:n sodissa,
Pommerin kenraalikuvernööri v:sta 1713. —
Meijerfeldt, Johan August
(1725-1800), ed:n poika, ruots. sotamarsalkka,
kreivi; armeijan ylipäällikkönä
Kustaa III:n Suomen sodassa 1788-90.

Meijerhovi (ruots. Meijerhof), maatila
Pieksämäen pitäjässä, 1781-1910 Tigerstedteillä;
rautatien seisahduslaituri Savon radalla
Kantalan ja Pieksämäen asemien välillä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>