Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 87-88 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Mesotsooinen-Messu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Mesotsooinen ks. Geologinen ajanjako.

Messalina, Valeria (k. 48 j. Kr.),
Rooman keisarin Claudiuksen puoliso,
kuuluisa julmuudestaan ja
siveettömyydestään; mestattiin.

Messapia, nyk. Apulian kaakkoisosan,
joskus koko niemimaan muin. nimitys;
asukkaat, messapialaiset, luult.
illyrialaisten sukulaisia.

Messel, Alfred (1853-1909), saks
arkkitehti. Päätyöt: tavaratalo Wertheim
(ks. t., kuva) Berliinissä ja Darmstadtin museo.

Messenia, muin.-kreik. maakunta,
käsitti Peloponnesoksen eteläisistä
niemimaista läntisimmän ja luoteisosan
keskimmäistä. Se joutui Spartan alaisuuteen
n. s. M:n. sodissa, joista viimeinen
oli n. 465 e. Kr. Itsenäisyytensä M. sai
takaisin Epameinondaan avulla 370 e. Kr.

Messenius [-sē’-], Arnold Johan
(1608-51), ruots. historiankirjoittaja,
J. M:n poika. Oppilaana Braunsbergin
jesuiittaseminaarissa, vankina Käkisalmessa
1626-40, sitten virkamiehenä kansliassa ja
„valtakunnanhistorioitsijana", jolloin
kirjoitti Sigismundin ja Kaarle-herttuan
historian. Sekaantui uudelleen valtiollisiin
vehkeisiin ja mestattiin poikansa Arnoldin kera.
— Messenius, Johannes (1579 t.
1580-1636), ruots. historioitsija. Oppilaana
Braunsbergin jesuiittaseminaarissa y. m.,
lainopin prof. Upsalassa 1609-13 ja
valtionarkiston hoitajana Tukholmassa 1613-16.
Julk. hist. teoksia, vanhoja käsikirjoituksia
ja koulunäytelmiä. Vangittiin yhteydestä
katolilaisten kanssa ja pidettiin perheineen
vankina Kajaaninlinnassa 19 v. Kirjoitti siellä
laajan teoksen „Scondia illuistrata" (julk.
1700) ja „Rimkrönika om Finland och dess
inbyggare" (julk. 1774), ollen siten
Suomen ensim. historiankirjoittaja. [Cederberg,
„Kaksi Kajaaninlinnan vankia" (1923).]


J. Messenius.

Messi (lat.-engl.), upseerien tai
alipäällystön oleskeluhuone aluksessa.

Messiadi, eepos, joka käsittelee
Messiasta (m. m. Klopstockin).

Messias (aram., = „voideltu", kreik.
Kristos), juutalaisten odottama
pelastajakuningas.

Messidor [-ō’r], „korjuukuukausi",
Ranskan vallankumouskalenterin 10:s kuukausi
(19 t. 20 p. kesäk. — 18 t. 19 p. heinäk.).

Messier [mesiē’], Charles
(1730-1817), ransk. itseoppinut tähtientutkija,
ensim. kelvollisen kuun kartan tekijä.
Keksi suuren määrän pyrstötähtiä.

Messina, kaup. Sisiliassa, Italiassa,
M:n-salmen rannalla. Yliopisto. Vilkasta
merenkulkua, hedelmäin vientiä. 175.000
as. — Per. n. 730 e. Kr. Us. maanjäristyksiä;
v. 1908 menetti 60,000 ihmistä henkensä
maanjäristyksessä.

Messina, A. da, Antonello da Messina (ks. t.).

Messinansalmi, Sisilian ja Kalabrian
välissä, yhdistää toisiinsa Tyrrhenanmeren
ja Joonianmeren; kapeimmalta kohdaltaan
3 1/3 km leveä.

Messinki, pääasiassa kuparin ja
sinkin lejeeraus, raudan jälkeen enimmin
käytetty metalli. Runsaasti kuparia ja
vähän sinkkiä sisältävät m:t ovat
punaisia, venyviä, kylmänä taottavia (puna-m.
l. tombakki); soveltuvat ohuen levyn ja
langan sekä puristelmien valmistukseen.
Sinkkiä lisättäessä väri vaalenee
(keltani.), kovuus lisääntyy, pinta säilyttää
kiiltonsa, sulamispiste alenee, lejeeraus
tulee helposti valettavaksi, hinta alenee.
Lyijylisäys tekee leikkauspinnan
kauniimmaksi, rautalisäys (aichmetalli)
kohottaa kem. vastustuskykyä, mangaani ja
aluminium lujuutta. Hehkuvana on m.,
paitsi Muntzin metallia, haurasta.

Eräiden messinkilajien prosenttinen
kokoomus:

Punamessinkejä:	Kuparia	Sinkkiä	Tinaa	Lyijyä	Rautaa	Mangaania
Tombakki . . .	87-85	13-15	—	—	—	—
Similori . . .	90-84	9-10	1-7	—	—	—
Talmikulta . . .	90	10	—	—	—	—
Keltamessinkejä:
Stirlingin metalli . . .	66	33	—	—	0,7	—
Mussiivikulta . . .	67-64	33-36	—	—	—	—
Bristolmetalli . . .	76-61	24-39	—	—	—	—
Muntzin metalli . . .	60-62	40-38	—	—	—	—
Aichmetalli . . .	60	38,2	—	—	1,6	—
Deltametalli . . .	54-56	42-40	—	1	1	1
Sterrometalli . . .	55,5	42	—	—	2,5	—
Valkomessinki	< 55	> 45	—	—	—	—

Messu (lat.). 1. Kirkollisena
toimituksena m. vanhimpana aikana tarkoitti
seurakunnan jumalanpalvelusta
kokonaisuudessaan. Se jakaantui kahteen
pääosaan: katekumeenien m., jonka
tärkeimpänä osana oli raamatunluku,
saarna ja seurakunnan yhteinen rukoua,
sekä uskovain m., jonka pääkohtana
oli ehtoollisen vietto. Sittemmin jäi m:n

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>