Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Messukylä-Messut
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
nimi jälkimmäisen nimitykseksi, kun
edellinen joutui vain sen johdannoksi.—
Room.-kat. kirkossa muodostavat
m:n erityisemmässä mielessä rukoukset,
jotka kuuluvat ehtoollisliturgiaan (lukea
messu). M. tapahtuu juhlallisesti soiton
ja kuorolaulun yhteydessä (korkea-m.)
tai vähemmän juhlallisesti niinkin, että
pappi kuulumattomasti lukee sen (hiljainen m.)
M:ua käytetään avioliittoon vih. kinaisessa
(morsius-m.) ja hautauksen yhteydessä tai
ylimalkaan kuolemantapauksen johdosta (sielu-m.).
M:n vaikutus on riippumaton siitä, onko
seurakuntaa tai seurakunnan jäseniä
saapuvilla; niinpä pappi usein yksin toimittaa
m:n. — Kreik.-kat. kirkossa m.
on toisten periaatteiden mukaan järjestetty,
mutta peruskäsitys siitä on sama.
— Protestanttisessa kirkossa ei m:ua
ole kat. kirkon mielessä. Meillä se tarkoittaa
sitä osaa liturgiasta, jonka pappi yksin tai
vuorotellen seurakunnan kanssa veisaten esittää.
2. Mus. M:n musiikillinen käsittely
saa luonnollisen perustuksensa m:uun
kuuluvien laulujen laadusta ja
keskinäisestä suhteesta. Tavallisimmin ovat
säveltäjät liittäneet ainoastaan m:n
pysyväiset ,,ordinarium"-laulut yhteiseksi
sävellyssarjaksi, jättäen vaihtelevat,
l. „de tempore"-laulut satunnaisen
seurakunnallisen käytännön varaan. Ensim.
tämänlaiset m.-sarjat sävellettiin 1400-luvulla
(Dufay) käyttämällä samaa johtoaihetta
kaikissa sarjan osissa. Senjälkeen ovat
m:ja säveltäneet enimmät kaikkien
aikojen suuret mestarit (esim. Palestrina,
Bach, Beethoven). Tällaisia sävellyksiä
esitetään usein ulkopuolella
jumalanpalvelusta, konserttitilaisuuksissa y. m.
Erikoislajina ovat n. s. hautaus- eli
sielum:t, „Requiem" (ks. t.). — Taide-m:jen
ohella on läpi aikojen säilynyt myös
yksinkertainen seurakunnallinen m.,
jonka nykyiset sävelmät pääasiallisesti
johtuvat keskiajan gregoriaanisesta laulusta.
Messukylä, kunta Hämeen läänissä,
Satakunnassa, Tampereen itäpuolella;
125,9 km2 (ennen Aitolahden
erottamista), 2,755 as. (1926). Ahlmanin
maamieskoulu ja emäntäkoulu. Keskiaik.
kivikirkko (ei enää käytännössä).
M:n rautatiepysäkki. Kiivaita taisteluja
23-26 p. maalisk. 1918.
Messupappi, pappi, joka toimittaa
messua. Kat. keskiaikana oli m. m.
Turun tuomiokirkossa 4-10 alempaa
pappia, joiden toimena oli alttarien ääressä
laulaa sielumessuja. — M:ksi sanotaan
nyk. pappia, joka jumalanpalveluksessa
toimii liturgina, erittäinkin sellaista,
joka laulamalla esittää (messuaa)
liturgiassa esiintyvät, veisattaviksi
tarkoitetut kohdat („messut").
Messupuku ks. Papinpuku.
 |
Suomen ensimmäisten kauppamessujen avajaisista 1920. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
