Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Midas-Miekkakala
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
kirjallisuuden prof:na Pariisissa 1840-44.
Julk. balladeja ja romansseja sekä
kertovat runoelmat „Konrad Wallenrod" ja
„Pan Tadeusz" (1834, suomen.), joka M:n
isänmaallinen pääteos kuvaa puolalaista
aateliselämää Liettuassa Napoleonin
Venäjänretken aikana. [Trast (1925).]
Midas, fryygialainen kuningas (eli
600-luvulla e. Kr.), joka kreik.
tarustossa sekautui fryygialaiseen
hedelmällisyysjumaluuteen. Sai Dionysokselta
pyytää mitä halusi ja pyysi silloin, että
kaikki, mihin hän kajoaisi, muuttuisi
kullaksi. Seurauksena oli, että hän oli
kuolla nälkään. Apollon muutti hänen
korvansa aasinkorviksi, koska M. piti
Pania parempana soittajana.
Middelburg [-börh], kaup.
Hollannissa, Seelannin maakunnassa,
Walcherenin saarella. Puuvillateoll. 20,000 as.
Middelfart, kaup. Tanskassa, Fynillä,
Vähän-Beltin kapeimmalla kohdalla. Suuri
mielisairaala, merikylpylöitä. 7,000 as.
Middelthun [-tūn], Julius
(1820-86), norj. kuvanveistäjä. Veistänyt m. m.
rintakuvia, joista us. Oslossa.
Middendorff, Alexander Theodor
(1815-94), ven.-saks. luonnontieteilijä ja
tutkimusmatkailija. Matkoja: Lappiin 1840,
Siperiaan 1843-44 ja 1860, Islantiin ja Novaja
Semljaan 1867. Julk. useita matkakertomuksia.
Middlesbrough. [midlzbrə],
satamakaup. Koillis-Englannissa Tees-joen
suussa, rauta- ja terästeoll. 140,000 as.
Midgard, isl. runoudessa asuttu maa,
ihmisten koti. — Midgardin käärme
asuu isl. taruston mukaan meressä ja
ympäröi koko maan purren häntäänsä;
vastaa Leviatania.
Midhat pašša (1822-84), turk.
valtiomies. Suurvisiirinä 1872 ja 1876-77,
Syyrian ja myöhemmin Smyrnan
kenraalikuvernöörinä; julkaisi 1876
valtiosäännön ja koetti, vaikka turhaan,
saattaa Turkissa voimaan perustuslaillista
hallitusmuotoa.
Midi [-ī’] (ransk.), keskipäivä, etelä
(Etelä-Ranska y. m.).
Midianilaiset, israelilaisten naapurina
asunut pohjoisarab. beduiiniheimo.
Hyökkäsivät n. 1100 e. Kr. muiden
erämaaheimojen kanssa Palestiinaan, mutta
Gideon voitti heidät.
Midinetti (ransk.), pariisilainen
ompelijatar.
Midraš (hepr.), Raamattua koskeva
juut. selitys- ja saarnakirjallisuus.
Midshipman [-šipmən], merikadetti
Englannin tai Amerikan meriväessä:
eräiden maiden alin meriupseerinarvo,
vastaa kansiupseeria.
Miehikkälä, kunta Viipurin läänissä,
Länsi-Karjalassa, Haminasta koilliseen;
391,1 km2, 5,098 as. (1926).
Kalliokosken ikkunalasitehdas. M:n
lahjoitusmaa-alueen valtio lunasti 1877.
Miekkailu, taito käyttää miekkaa tai
miekantapaisia aseita määrättyjen sääntöjen
mukaan. Nyk. käytetään urheilum:ssa florettia,
miekkaa tai sapelia. Floretti ja miekka ovat
pistoaseita, sapeli pääasiallisesti lyömäase.
Floretti ja sapeli ovat suorat ja melkein
yhtä ohutteräiset, sapeli hieman käyrä.
Miekka on vahvempi ja 3-särmäinen.
Miekkailuvarustuksiin kuuluu puku, naamari,
käsineet ja kyynärpääsuojus. — Alkuasennossa
ovat jalat askeleen verran toisistaan ja
jonkun verran notkistettuina, jalkaterät
ovat suorassa kulmassa, oikea vastustajaa
kohti, oikeassa kädessä olevan aseen
kärki on vihollisen silmää kohti
suunnattuna ja vartalo vasemmalle
käännettynä. Hyökkäyksessä ojennetaan
käsivarsi ja viedään etumainen jalka
eteenpäin. Vastustajan ase poistetaan tieltä
lyömällä tai painamalla. Vastustajan ase
torjutaan viemällä oma ase sellaisiin
asentoihin, että se estää hänen hyökkäyksensä
tai johtaa hänen aseensa syrjään. —
Varsinaisina m.-taidon keksijöinä on
pidettävä italialaisia, jotka jo
1500-luvulla loivat erikoisen järjestelmän.
Nyk. ovat parhaat miekkailumaat Italia
ja Ranska, Suomessa perustettiin 1913
erikoinen m.-seura, „Helsingin Miekkailijat".
Armeijassa on oma miekkailunopettaja.
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
