Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Miekkatähdistö-Mielisairaanhoito
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
ja Laatokassa), Araljärvessä, Mustassameressä,
Kaspianmeressä. — 2. Xiphias gladius,
piikkieväisiin kuuluva, kauniin sininen,
valkovatsainen kala, jonka yläleuka on
miekkamaiseati pidentynyt ja litistynyt.
Vatsaevätön, vanhempana suomuja vailla.
Voi kasvaa 5 m pitkäksi ja 400 kg:n
painoiseksi. Pyytää kaloja, ahdistaapa
miekallaan valaitakin. Liha maukasta.
Lämpöisissä ja lauhkeissa Valtamerissä.
Lähisukuisten Histiophorus-lajien
„miekka" on liereä, ks. värikuvaliitettä
Kaloja.
Miekkatähdistö, Svärdsorden (ks. t.).
Miekkavalas (Orca gladiator),
pyöriäisen heimoon kuuluva 5-6 m (joskus
9:kin m) pitkä hammasvalas, saanut
nimensä pitkästä, pystystä selkäevästään.
Selkäpuoli tumma, vatsa valkea, kyljillä
valkoisia läiskiä. Syö kaloja, hylkeitä ja
valaita, ahdistaa parvissa saalistaan.
Jäämeressä ja Pohjois-Atlantissa, eksyy
joskus Itämereenkin.
Miekkavalas.
Mielck [milk], Ernst (1877-99),
suom. säveltäjä. Säveltänyt us. pysyvän arvon
omistavia orkesteri- ja kamarimusiikkiteoksia.
Mielenhäiriö, ohimenevä sekavuustila.
Mielikki, Kalevalassa metsän emäntä.
Mielikuva on aistimukseen ja
havaintoon verrattuna toisasteinen
tietopuolinen sieluntoimi. Kun esim.
katselen ja koskettelen edessäni olevaa
pöytää, on minulla tästä esineestä näkö-
ja kosketusaistimuksia, jotka yhtyvät pöydän
havaintokuvaksi; kun sitten siirryn
pöydästä syrjään ja silmät ummessa kuvailen
sitä mielessäni, on minulla pöydän m.
Mielikuvitus, fantasia, on sielun
kyky kokea tai muodostaa mielikuvia.
Mielipuolisuus on sielun sairaus
sanan laajimmassa merkityksessä
käsittäen sekä mielisairauden että
synnynnäisen vähä- ja tylsämielisyyden.
Mielisairaala on huolto- ja
parannuslaitos lähinnä äkillisesti
sairastuneita ja paranevia, ympäristölleen
tai itselleen vaarallisia, häiritseviä,
muuten rasittavia ja huoltoa tarvitsevia
mielisairaita varten. Sairaala on jaettu
eri osastoihin, kukin mieluimmin eri
rakennuksessa. Nykyaikaisessa sairaalassa
on tav. kolme valvontaosastoa: rauhattomien,
puolirauhattomien ja rauhallisten.
Näihin sijoitetaan kaikki sairaat, jotka
tarvitsevat alituista silmälläpitoa,
Rauhattomien valvontaosaston yhteydessä on
kylpyhuone, jossa voidaan antaa
rauhoittavia kylpyjä, Paitsi valvontaosastoja
on eri osastot rauhallisille luotettaville
sairaille, epäluotettaville ja työhön
kykenemättömille sekä työtä tekeville j. n. e.
Edellisten lisäksi on vielä mainittava
n. s. vahva osasto yhteiskunnalle
vaarallisia sairaita varten tavallista
vahvempine varustuksineen ja lukuisine
hoitajavoimineen, sekä puoliavoimet
ja avoimet osastot, joissa sairaat
tottuvat vapaampaan elämään, ennen
sairaalasta pääsyä. — Suomessa valtiolla on
Lapinlahden, Niuvanniemen ja
Pitkäniemen keskuslaitokset, Turun, Viipurin,
Vaasan, Oulun ja Mikkelin vastaanottolaitokset
sekä Kakolan vankimielisairaala. Turun,
Viipurin ja Tampereen kaupungeilla on omat
ajanmukaiset mielisairaalansa, Kuntayhtymillä on
Harjavallan, Kellokosken (Tuusula), Seinäjoen,
Rauhan (Joutseno), Pälksaaren (Pälkjärvi),
Siilinjärven, Lounais-Suomen (Uusikaupunki),
Oulun, Ruotsalaisen Pohjanmaan (Vaasa),
Tyrvään, Halikon, Tammisaaren ja Mikkelin
seudun (Mikkelin maalaisk.) piirimielisairaalat.
Us. pienillä kaupungeilla ja maalaiskunnilla
on lisäksi erityiset mielisairasosastot
kunnalliskotien yhteydessä. Yksityisistä
laitoksista on mainittavin Kammion
sairaala Helsingissä.
Mielisairaanhoito. Viime vuosisadalla
alettiin mielisairaita suojata lainsäädännön
avulla, yhteiskunta alkoi myöntää varoja
hoidon järjestämiseksi, ja mielitautilääkärit
totesivat pakkokeinoista vapaat hoitotavat
käytännössä mahdollisiksi ja tuloksiltaan
edullisiksi. Sairasta aivokudosta suoranaisesti
parantavia lääkkeitä tai toimenpiteitä tunnetaan
toistaiseksi sangen harvassa tautimuodossa.
Kupan aiheuttamissa mielisairauksissa voidaan
menestyksellä käyttää lääkkeenä elohopea-,
jodi- y. m. valmisteita taikka herättää
keinotekoisen kuumeen avulla elimistössä
itsessään tautia vastustavia aineita. Eräissä
kilpirauhasen toiminnan häiriytymisestä
johtuvissa henkisissä vajavuustiloissa
voidaan parantuminen saada aikaan
terveestä kilpirauhasesta valmistetulla
aineella. Toisinaan saadaan terveys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0081.html
