Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 243-244 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Muroleen kanava-Murtoluku

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Muroleen kanava Tampereen-Ruoveden
väylällä, Paloveden ja Vankoveden välillä,
syvyys 1,8 m; rak. 1,1 m korkean ja 120 m
pitkän Muroleenkosken ohitse 1850-54.

Muroma l. muromalaiset,
nähtävästi suom.-ugr. kansa, asunut Venäjällä,
Okan ja Volgan yhtymäkohdassa.

Muronitsev [-o’mtsef], Sergej
Andrejevitš (1850-1910), ven.
oikeusoppinut ja kadettipoliitikko. Roomal.
oikeuden prof. Moskovassa 1877-84;
ensim. Duuman puheenjohtaja 1906.

Murray [mari], Austraalian suurin
joki, lähteet Austraalian alpeilla, laskee
etelärannikolle matalaan laguuniin; 1,700 km
pitkä. Lisäjoet: Murrumbidgee ja Darling.

Murray [mari], Gilbert (s. 1866),
engl. kreikan kielen tutkija; innokas
Kansainliiton kannattaja. — Murray,
James (1837-1915), skotl. kielimies.
Alkoi 1884 julkaista laajaa englannin
sanakirjaa „New (l. Oxford) English
Dictionary". — Murray, James
Stuart ks. Moray, J. St.

Murray, John, lontoolainen
kustannusliike, per. 1768.

Murre, kielimuoto, joka äänteellisen
asunsa, taivutuksensa, sanastonsa ja
lauseopillisten ominaisuuksiensa puolesta
huomattavasti eroaa n. s. kirjakielestä
tai yleiskielestä tai yleensä saman
kielen muista esiintymismuodoista jonakin
määrättynä aikana.

Murrin l. murtotaltta, pienehkö
litteäpäinen teräskanki, jolla väännetään
koneenosia y. m. irti toisistaan.

Murrosikä, puberteetti, se aika,
jolloin sukupuoli kypsyys saavutetaan,
tytöillä tav. 13-15, pojilla 15-18
ikävuosien välillä.

Murrumbidgee [marəinbidži],
Murrayn (ks. t.) lisäjoki oikealta, n.
2,100 km pitkä.

Mursu (Trichechus rosmarus),
Pohjois-Jäämeressä elävä hylje-eläin; voi
kasvaa yli 5 m pitkäksi ja 1,000-1,500 kg:n
painoiseksi. Yläleuan kulmahampaat
jopa 60-80 cm pitkät, 4 kg painavat. Syö
äyriäisiä, nilviäisiä, kaloja. Elää usein
parvissa. Pyydystetään nahan, lihan,
rasvan ja torahampaiden vuoksi.


Mursuja.

Mursuk, Fessanin (ks. t.) pääkaup.
6,500 as,

Mursunsydän ks. Hakaristi (kuva).

Murteiden taistelun aika, suom.
kirjallisuuden historiassa ajanjakso 1809-35
(tai 1844). Tällöin kiisteltiin siitä,
kummatko murteet, itäiset vai läntiset, oli
pantava uudistettavan kirjakielen pohjaksi.
Kirjakielemme vakiinnuttajista ja
uudistajista olivat Lönnrot ja G. Renvall
huomattavimmat.

Murten (ransk. Morat), pikkukaup.
Sveitsissä, M.-järven itärannalla, 27 km
Bernistä länteen. Siellä sveitsiläiset
1476 voittivat Kaarle Rohkean,

Murto, rikos, jonka tekee se, joka,
aikoen varastaa väkivoimalla murtautuu
kartanoon, taloon, alukseen tahi
suljettuun säilytyspaikkaan, tai tiirikalla,
väärällä avaimella tai muuten viekkautta
käyttäen sinne laittaa itselleen pääsyn
tahi aukon, tai myöskin väkivoimalla
tahi viekkaudella aukaisee lukolla,
sinetillä y. m. suljetun kaapin, arkun, tahi
muun säilytyskapineen, viemättä sitä
pois, varkauden tai varkauden yrityksen
kuitenkaan tapahtumatta (R. L. 28:3).
vrt. Murtovarkaus.

Murto, Johan Anders (s. 1884),
suom. lääkäri, bakteriologi, valtion
seerumlaboratorion johtaja v:sta 1916. Julk.
us. serologisia tutkimuksia.

Murtokanki, erikoinen vipu, jolla
rautatievaunua tai -veturia voidaan
työntää eteenpäin.

Murtokivisora, moreenisora,
karkean soran ja särmikästen kivien
muodostama moreeni (ks. t.).

Murtokuormitus, suurin kuormitus l.
voima, minkä ketju, köysi t. m. s.
kuormitettava valmiste kestää. —
Murtolujuus, suurin voima, minkä
rakenneaine kestää laskettuna poikkipinnan
cm²:ia kohti.

Murtoluku, yksikön yhtäsuurien
tasaosien summa. Esim. kolmen ykkösen

	3
viidesosan summa merkitään 3/5 tai	—,
	5

luetaan kolme viidesosaa. Osien suuruuden
määrää nimittäjä (5), niiden
lukumäärän osoittaja (3). Ykköstä
pienempi m. on varsinainen m.,
ykköstä suurempi (tai ykkösen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>