Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 245-246 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Murtopituus-Musiikki

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

suuruinen) m. on epä-m. Kokonaisluvun
ja m:n summaa sanotaan sekaluvuksi;

	3		3
merkitään ilman + merkkiä (esim. 6 +	—	= 6	—,
	5		5

kuusi ja kolme viidesosaa). M:ua voi pitää
osoittajan ja nimittäjän osamääränä. M:ua voi
laventaa ja supistaa, kuten
osamäärää, sen arvon muuttumatta, — Jos m:n
nimittäjänä on joku 10:n kokonaispotenssi,
niin se voidaan merkitä kymmen-m:ksi l.
desimaaliluvuksi positsionijärjestelmän
mukaan. Kun m., jonka nimittäjään sisältyy
tekijänä muita jaottomia lukuja kuin 2 ja 5,
muutetaan kymmen-m:ksi, niin saadaan
päättymätön jaksollinen kymmen-m,
missä samat kymmenykset (jakso)
uusiintuvat samassa järjestyksessä.

Murtopituus, katkeamispituus,
luku, joka ilmoittaa, kuinka pitkä tasapaksu
köysi, ketju, paperi t. m. s. katkeaa
omasta painostaan. Saadaan jakamalla
murtokuormitus pituusmetrin painolla,
vrt. Lujuus.

Murtovakuutus on vakuutus sitä
omaisuuden menetystä ja vahingoittumista
vastaan, mikä voi johtua murtovarkaudesta.
Suomessa m:ia myöntävät useimmat
palovakuutusyhtiöt. Niiden yhteinen
m.-kanta on n. 300 milj. mk.

Murtovarkaus, törkeä varkaus, joka
tapahtuu sisäänmurtautuen (R. L. 28:2, kohta 5).

Murtovarkaus, Minna Canthin (ks. t.)
kansannäytelmä.

Murtoviiva, viiva, joka ei ole suora,
mutta muodostuu vain suoraviivaisista
osista, m:n sivuista. Sivujen päätepisteitä
sanotaan m:n kärjiksi. M. on kupera, jos
se kokonaisuudessaan on samalla puolella mitä
molemmin päin pidennettyä sivuansa tahansa.
Jos m:n ensimmäisen sivun alkupiste ja
viimeisen loppupiste yhtyvät, niin m. on
umpinainen. Jos kuperan m:n kaikki
sivut ovat yhtäpitkät ja viereisten sivujen
muodostamat kulmat ovat yhtäsuuret, niin m.
on säännöllinen; säännöllisellä m:lla
on keskus l. keskipiste, yhtä etäällä
kaikista kärjistä ja kaikista sivuista;
edellinen etäisyys on m:n isompi säde,
jälkimmäinen sen pikkusäde l. apoteema.
Isommat säteet erottavat m:n tasosta sen
keskuskolmiot, joihin kuuluvat
kulmat, kärki keskuksessa, ovat m:n
keskuskulmia.


Säännöllinen murtoviiva.
O keskus, A—F kärjet,
AB, BC ... sivut,
OA isompi säde,
ON apoteema,
AOB keskuskulma.

Murtunut sydän (Dicentra l. Dielytra),
unikkojen heimoon kuuluva yleinen koristuskasvi;
toikat punaiset, sydämenmuotoiset.


Murtunut sydän.

Musenalmanach. [mūzenalmanah]
(saks.), runokalenteri. Schiller julkaisi
1796-1801 erästä M:ia.

Museo (kreik.), antiikin aikana
runottarille (muusoille) pyhitetty paikka,
sitten myös musiikin sekä yleensä taiteiden
ja tieteidenkin harjoitukselle omistettu
paikka. Nyk. m. merkitsee järjestelmällisesti
kerättyä ja näytteillepantua taide-,
sivistyshistoriallisten, luonnonhistoriallisten
y. m. esineiden kokoelmaa t. m. s. vrt.
Taidemuseo. — Suomen huomattavimmat
museot ovat Helsingissä ja Turussa, ks.
kuvaliitettä Kansallismuseo,
vrt. Paikallismuseot.

Museovarkaus, varkaus julkisesta
museosta (R. L. 28:2, kohta 3).

Musette [myze’t] (ransk.), mus.
1. Säkkipilli (ks. t.). — 2. Ransk.
maalaistanssi. — 3. Gavotin, menuetin tai
muun tanssin keskisikermä (trio).

Musiikki (kreik.) oli alk. runous-,
sävel- ja tanssitaiteitten yhteinen
nimitys. Alistuen yhteisten rytmilakien
hallittaviksi nämä kolme taiteenhaaraa
yhtyivät muin.-kreik. kuorolyriikassa ja
säveldraamassa. Myöhemmin nimitys jäi
yksinomaan säveltaidetta tarkoittamaan.
— M:n aineksena on sävel. Sävelten
erilaisen voiman, aikamäärän, sävelkorkeuden
ja sointivärin moninaisista soinnutuksista
johtuvat m:n ilmaisukeinot: rytmi, melodia,
harmonia, polyfonia, instrumentatsioni,
dynamiikka, agogiikka. — Säveltuotteiden
merkitsemiseen käytettiin muinoin
kirjainkirjoitusta ja sittemmin sävelkorkeuden
nousua ja laskua havainnollisesti ilmaisevia
merkkejä (ks. Neumit), joista nyk.
nuottikirjoitus on kehittynyt. Pääpiirteissään
m:n kehitys on ollut seuraavanlainen:

Vanhat sivistyskansat. Egyptin,
Kiinan, Intian, Babylonian, Israelin,
Kreikan (ja Rooman) m:ia valaisevia
muistomerkkejä on säilynyt kuvissa,
runoudessa, teoreettisissa teoksissa sekä
harvoissa, nuottiesimerkeissä; muinaisen
m:n jätteitä on periytynyt nykyiseen
käytäntöön itä- ja etelä-aas.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>