Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Olkalaput-Olmütz
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Olkalaput, sotilaitten olkapäille
asetetut kankaiset, upseereilla punotut laput,
joihin kiinnitetään joukko-osaston merkki
ja alipäällystön arvomerkit. Upseereitten
olkalapuista näkyy, ovatko he yli- vai
esiupseereita vai kenraaleja.
Olkaluu ks. Käsivarsi.
Olkanauhat, egiletit, ovat kulta-
ja hopeapunoksista palmikoituja ja
kannetaan oikean olkapään yli olkaimen alta
pujotettuina, päät kiinnitettyinä takin
nappeihin. Suomessa niitä kantavat
yleisesikuntaupseerit ja adjutantit.
Olkijoki, kylä Saloisten pitäjässä
1 penik. Raahesta koilliseen. Siellä
marrask. 19 p. 1808 tehtiin sopimus, jonka
mukaan Suomen armeijan oli vetäydyttävä
Kemijoen länsipuolelle.
Olkikärpänen, ohrakärpänen (ks. t.).
Olkiköysi, oljista tehty köysi, jota
käytetään m. m. kalastuksessa, metallivalimoissa
täyteaineeksi, höyryjohtojen eristämiseen ja
pakkausaineeksi. — Olkimassa l.
olkivanuke, oljista kalkkimaidossa
keitetty ja raffinoimismyllyssä hienoksi
jauhettu olkipahvin ja -paperin
valmistukseen käytetty massa.
Olkimato, solmumato,
valkotähkäyökön (ks. t.) toukka.
Olkimatto, suorista oljista tai
olkiköydestä kudottu matto; paksumpia
käytetään kasvilavain peitteenä, ohuempia
lattiamattoina,
Olkipaperi valmistetaan olkimassasta;
käytetään käärepaperiksi. Olkipahvia
käytetään niissä maissa, joissa olkia on halvalla
saatavana (Hollanti) puupahvin asemesta.
Olkipistiäinen (Cephus pygmœus),
n. 8 mm pitkä musta pistiäinen,
takaruumiissa, kapeita keltaisia poikkivöitä.
Valkoinen toukka asuu viljalajien korsissa
ja aiheuttaa valkotähkäisyyttä.
Olkirehu, oljista lipeäliuoksessa
keittämällä (joko paineen alla tai avoimessa
kattilassa) tai liottamalla valmistettu
karjanrehu, jonka sulavaisuus mainitulla
käsittelyllä on saatu paljoa paremmaksi
kuin raadan oljen. Käytetty meilläkin rehun
puutteen aikana (1917). [Maataloushallituksen
tiedonantoja n:o 122.)
Olkiselluloosa valmistetaan
olkisilpusta keittämällä sitä
natriumkarbonaatin ja natriumhydraatin tai
natriumsulfidin, natriumkarbonaatin ja
natriumhydraatin vesiliuoksessa, jolloin
oljista muut aineet liukenevat paitsi
selluloosa; tätä käytetään parempiin
kirjoitus- ja painopaperilajeihin;
valmistetaan enimmin Saksassa, Ranskassa
ja Hollannissa. — ks. myös Olkirehu,
Selluloosarehu.
Olkiteollisuus käsittää korien,
mattojen ja hattujen valmistuksen käsin tai
koneella palmikoimalla, kutomalla ja
neulomalla, Raaka-aineena käytetään
pääasiallisesti vehnän ja rukiin olkia,
jotka leikataan vihertävinä ja sitten tav.
valkaistaan. N. s, marzolano-olki saadaan
Toscanassa viljellystä kesävehnästä, jonka
oljet ovat hienoja ja sitkeitä ja
käytetään hattuihin. Vedessä pehmitetyt oljet
palmikoidaan tav. kotitöinä hattutehtaitten
lähitienoilla 3-8, jopa 19-olkisiksi
nauhoiksi. Nauhoista valmistettu hattu
asetetaan lopuksi kuumalle mallille ja
painetaan liivatetta tai liimaa
sideaineena käyttäen lopulliseen muotoonsa.
Ikkunaverhoihin y. m. käytetään
loimilangoiksi liinaa ja silkkiäkin ja kuteiksi
erivärisiä, sileiksi valssattuja olkia.
Olkivanuke, olkimassa (ks. t.).
Olkiväkirehu, saks. olkirehu tuote,
hienoksi keitetty olkirehu, johon on
sekoitettu erilaisia rehuvalkuaisvalmisteita.
Olkkala, ratsuvelvollinen säteri
Vihdissä. Teollisuuslaitoksia; kapearaiteinen
rautatie Ojakkalaan. Kuulunut Gadolinin
ja af Hällströmin suvuille.
Olla [olja] (esp.), eräs esp.
kansallisruoka, voimakas ja maustettu lihaliemi.
— Olla podrida, ruokalaji, joka sisältää
monenlaista lihaa, vihanneksia ja mausteita; sekoitus.
Olli ks, Nuorteva, Väinö.
Olli Kekäläinen, A. I. Arwidssonin
käyttämä salanimi.
Ollila, Yrjö (s. 1887), suom.
taidemaalari. Maalannut maisemia, asetelmia
y. m., joissa uudempien ransk.
taidesuuntien vaikutus on ilmeinen.
Ollivier [-viē], Émile
(1825-1903), ransk. valtiomies. Pääministerinä
1870.
Olmi (Proteus anguineus), Krainin,
Istrian, Dalmatsian ja Hertsegovinan
karstimaiden maanalaisissa vesissä elävä,
pieni, liereä, vaaleankellervä, tummatäpläinen
sammakkoeläin, jonka silmät surkastuneet,
ihonalaiset. Syö pikkuäyriäisiä y. m.
Synnyttää eläviä poikasia ollessaan 15° C
alemmassa lämpötilassa, korkeammassa
lämpötilassa laskee munia.
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
