Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Olmützin punktatsionit-Olympialaiset kisat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Olmütz [-myts] (tšek. Olomouc),
kaup. Määrissä, Tšekko-Slovakiassa. Tuomiokirkko
1300-luvulta. Teol. tiedekunta. Rautateoll.
ja panimoita. 60,000 as.
Olmützin punktatsionit, 1850
Preussin, Itävallan ja Venäjän O:ssa tekemä
sopimus Saksan olojen järjestämiseksi.
Olomouc, Olmütz (ks. t.).
Olomuodot, olotilat. Kappaleen
o:ja ovat jähmeä, nestemäinen
ja kaasumainen. Jähmeällä
kappaleella on määrätty koko ja muoto,
nesteellä vain määrätty koko, kaasulla ei
kumpaakaan. Jähmeällä kappaleella on
sekä muotokimmoisuutta että
tilavuuskimmoisuutta, nesteillä ja kaasuilla
ainoastaan viimemainittua. Nesteiden
kokoonpuristuvaisuus on pieni, kaasujen
suuri. Kappaleen o. riippuu sen
molekyylien (ks. t.) keskinäisistä
etäisyyksistä ja niiden välillä vaikuttavista
voimista, Useimmat kappaleet saattavat
eri lämpötiloissa olla kaikissa eri o:ssa.
Myöskin näiden välimuotoja, on (sitkeät
nesteet, rasvamaiset aineet). — Jähmeän
ja nestemäisen o:n sijaan esitetään nyk.
usein kiteinen ja amorfinen o.
(ks. n. sekä Kide).
Olonets, Aunuksenkaupunki (ks. t.).
Olotilat, olomuodot (ks. t.).
Olrik, Axel (1864-1917), tansk.
kansanrunoudentutkija ja historioitsija.
Teoksia: ,,Kilderne til Sakse’s
Oldhistorie", „Danmarks Heltedigtning",
,,Om Ragnarok", „Nordisk Aandsliv i
Vikingetid og tidlig Middelalder". O:n
keskeneräisiä töitä on saattanut julkisuuteen
H. Ellekilde (s. 1891) teoksessa „Nordens
Gudeverden" (v:sta 1926).
Olsen, Magnus (s. 1878), norj.
kielentutkija, prof. Oslossa. Julk.
huomattavia Norjan vanhinta historiaa
valaisevia teoksia, kuten ,,Hedenske
kultminder i norske stedsnavne" ja ,,Om
trollruner". — Olsen, Ole
(s. 1850), norj. säveltäjä. Teoksia: oopperat
„Stig Hvide", „Klippeöerne" ja „Stallo",
oratorio „Nidaros", kantaatteja, orkesteri-,
kuoro- ja pianokappaleita.
Olsson [ūl-], Olof (s. 1872),
ruots. koulumies ja sos.-dem. poliitikko.
Kirkollisministerinä 1919-20, 1921-23 ja
1924-26. — Olsson, Oscar (s. 1877),
ruots. koulu- ja valistusmies, sos.-dem.
poliitikko. Teoksia suomen.: „Kansan
sivistystyö". — Olsson, Otto (s. 1879),
ruots. säveltäjä. Säveltänyt urku- ja
kuoroteoksia, jousikvartetin y. m.
Olten, kaup. Solothurnissa Sveitsissä,
Aarin varrella. Rautatiesolmu, koneteoll. 11,000 as.
Olukonda, suom. lähetysasema
Ondongassa Ambomaalla; per. 1871. O:ssa
toimi toht. M. Rautanen 1880-1926. Kuva ks.
Lähetystoimi.
Olut, maltaista, humalista ja vedestä
käyttämällä valmistettu alkoholinpitoinen
(3,3-7,6 %) mallasjuoma. O:n laatu
on riippuvainen paitsi raaka-aineiden
laadusta ja määrästä myöskin valmistus-
ja säilytystavoista, Tärkeintä on, että
käymisen aiheuttaa määrätty, puhdas
oluthiivan (Saccharomyces cerevisiœ.)
rotu. Eri hiivarodut antavat erimakuisen tuloksen.
Olympia, muinaiskreik. pyhä alue ja
juhlapaikka Eliksen maakunnassa
Peloponnesoksella. Vv. 1875-81 saks.
retkikunta toimitti siellä menestyksellisiä
kaivauksia. Niiden perustuksella on voitu
todeta, että siellä on ollut 456 e. Kr.
vihitty Zeuksen temppeli, jossa Feidiaan
10 m korkea Zeuksen kuvapatsas, sitä
vanhempi Heran temppeli, josta löydettiin
Praksiteleen Hermes, y. m. rakennuksia.
O:ssa pidettiin olympialaiset kisat.
Olympiadi, kreikkalaisilla kahden
olympiajuhlan välinen, neljä vuotta
kestävä ajanjakso. O:eja alettiin laskea
v:sta 776 e. Kr.
Olympialaiset kisat, muinoin
Kreikan Olympiassa vietetyt juhlalliset
kilpaleikit, nyk. kansainväliset
suurkilpailut. — Kreikan o. k. vietettiin
joka 4:s v. ainakin v:sta 776 e. Kr. v:een
394 e. Kr. Ohjelmaan kuului kilpa-ajoja
ja -ratsastusta, viisiottelu, kilpajuoksu
yhden ja kahden stadionin (s. o. 192 ja
384 m:n) matkoilla ja kestävyysjuoksu,
paini, nyrkkeily ja n. s. pankration
(painin ja nyrkkeilyn yhdistelmä).
Antiikkiseen viisiotteluun kuului hyppy,
juoksu, kiekon- ja keihäänheitto sekä
paini. Olympian-voittajia juhlittiin
kansallissankareina, Voittopalkintona oli
öljypuunseppele.
O:n k:n uudelleen elvyttäminen
toteutui vasta 1800-luvun lopussa.
Ransk. paronin de Coubertinin (ks. t.)
aloitteesta perustettiin Pariisissa 1894
Kansainvälinen Olympialainen
,,Komitea, jossa Suomikin on ollut
edustettuna. Sittemmin on muodostunut
kansallisia olympialaiskomiteoita, m. m.
Suomen. Varsinaisia o:ia k:ja on
pidetty Ateenassa 1896, Pariisissa 1900,
St. Louisissa 1904, Lontoossa 1908,
Tukholmassa 1912, Antverpenissa 1920 ja
Pariisissa 1924. V:n 1916 kisat, jotka
oli suunniteltu pidettäviksi Berliinissä,
peruutettiin, v:n 1928 ovat Amsterdamissa.
V. 1906 pidettiin Ateenassa välikisat.
Ohjelma on vaihdellut, 1924 se käsitti
rata- ja kenttäurheilun, rugbyn,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
