Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Pantturit-Paperi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Pantturit, köliin yhdistetyt, laivan
poikki kulkevat puusta, raudasta tai teräksestä
valmistetut kaaret, joihin aluksen ulko- ja
sisälankutus kiinnitetään.
Panturanismi ks. Turaanilainen
liike.
Panu, suom. loitsuissa tulenhaltija;
Ahon romaani.
Panzini [-ntsī’-], Alfredo
(s. 1863), it. kirjailija. Julk., paitsi
kriitillisiä teoksia, novelleja ja romaaneja,
joista suomen. „Minä etsin vaimoa!"
Paoli, Pasquale (1726-1807),
korsikkalainen vapaustaistelija. Johti
Korsikan kapinaa Genovaa vastaan v:sta 1755,
Ranskaa vastaan 1768-69; palasi
maanpaosta 1790, julisti 1793 Korsikan
riippumattomaksi, mutta oli pakotettu
uudelleen poistumaan saarelta.
Papa (lat.), oik. isä, paavi.
Papaalisysteemi l. papalismi,
kat. kirkossa se kirkko-oikeudellinen
käsitystapa, jonka mukaan paavilla kirkon
yleispiispana on rajaton kirkollinen valta,
jonka ratkaisusta ei voi vedota yleiseen
kirkolliskokoukseenkaan. Vatikaanin
kirkolliskokouksen päätös paavin
erehtymättömyydestä antoi 1870 p:lle
oikeudellisen vahvistuksen.
Papaver, unikko (ks. t.).
Pápay [pāpai], József
(s. 1873), unk. kielentutkija, julkaisi,
käytyään 1898-99 tutkimusmatkalla
pohjois-ostjakkien luona, m. m. kaksi
suuriarvoista kansanrunouskokoelmaa, joista
toinen (1905) sisältää sankarirunoja.
Papeete, kaup. Tahiti-saarella,
Ranskan Oseaanian pääkaup. 5,000 as.
 |
| |
Paperikoneen märkäpuoli. a solmuri l. nuppusihti, h kaavavaunu, g reuna- l. rajahihnat,
b metallikangas l. tuuki, k imulaatikot, i eguttööri l. pinnantasaajavalssi (vesileima), m mausonki
l. sukkapuserrin, n ja o märät pusertimet. Punainen viiva esittää paperia.
Paperikoneen kuivapuoli. q kuivaussylinterit, r kiilloituskone l. konekalanteri,
s rullauslaitteet. Punainen viiva esittää paperia.
Paperi (kreik.), veteen lietetystä
kuitumassasta kuivatettu ohut,
huopamainen kudos, jonka raaka-aineena
käytetään ryysyjä, puuvanuketta,
hylkypaperia y. m. Paksumpaa p:ia
sanotaan kartongiksi, paksuimpia
laatuja pahviksi. — P:ia
valmistettaessa raaka-aineista lumput ensin
puhdistetaan keittämällä kalkki-, sooda- tai
potaskalipeässä, jonka jälkeen ne
hollantereissa leikellään ja lopulta
hienonnetaan vellimäiseksi massaksi;
samoin puuvanuke hienonnetaan
kollerimyllyissä ja sekoitetaan tarpeen mukaan
lumppulietteeseen. Vihdoin massa
valkaistaan kloorikalkilla, siihen lisätään
liimaa ja alunaa, joskus myös väri- ja
erinäisiä täyteaineita, minkä jälkeen
varsinainen paperinvalmistus alkaa. —
1800-luvun alkuun asti tämä tehtiin
käsin pienissä ,,p.-myllyissä", ja
raaka-aineena olivat yksistään ryysyt.
Vetisestä massasta nostettiin
metalliverkkopohjaisella kehällä joku määrä,
mikä sitten ravistettiin pohjalle arkiksi.
Arkit ladottiin huopien väliin, puristettiin
ja kuivatettiin. Vaikka hienoimmat p.-lajit
yhä vielä valmistetaankin käsin, niin on
koneteollisuus tälläkin työalalla nyk.
päässyt melkein kokonaan vallitsevaksi.
Aluksi massa johdetaan paperikoneen
edessä olevaan kyyppiin a, josta se
vuotaa tuukille b, päättömälle
metalliverkkokankaalle, joka liikkuu pusertimia
kohti. Tuukilla olevasta massasta
imetään vettä pois, sitten se joutuu valssi
-parin m (sukkavalssien tai imuvalssien)
väliin, jolloin kuivuu niin, että se
ilman kannatinta voi siirtyä
puserrinosastoille n ja o, vilteille
l. huoville ja näitten mukana puserrinvalsseihin
ja vihdoin höyryllä kuumennettaville
kuivaussilintereille q. Kuivunut p.
menee sitten kiilloitettavaksi kalanteriin
r ja tämän jälkeen leikkuriin sekä kiertyy
lopuksi rullakoneessa s rullalle.
— Pahvikoneessa massakuidut
kerääntyvät massasäiliö,ssä pyörivän silinterin
(siitä nimi silinterikone) pinnalle,
veden imeytyessä sen verkkopeitteen
lävitse. Silinterin pinnalta kuitukerros
tarttuu huopaan, joka kuljettaa sen
pusertumaan kaavavalssien väliin. Samalla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0357.html