Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Paperihuopa-Paperiteollisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
kiertyy toiseen kaavavalssiin kuitukerroksia,
kunnes sille muodostuu tarpeeksi
paksu pahvikerros, mikä sitten leikataan
auki ja arkkeina irroitetaan valssilta.
— Tämän jälkeen us. p.-lajit vielä
joutuvat monenlaisten jälkikäsittelyjen
alaisiksi (liimaus, kiilloitus, prässäys,
leimaus). — Kartonkikoneessa on
useampia keräyssilinterejä, jotka kukin
antavat kuitukerroksensa samaan
kaistaleeseen eli rataan, joka sitten käy
pusertimissa ja kuivaussilintereillä ja lopuksi
leikataan arkeiksi. — P:n valmistus
keksittiin ajanlaskumme alkuvaiheilla
Kiinassa, josta se Intian kautta
kulkeutui arabialaisille ja näiden
valloitusretkien aikana levisi Eurooppaan.
Raaka-aineena olivat pääasiallisesti ryysyt
l. lumput. V:n 1850 tienoilla alettiin
ryysymassaan sekoittaa puuvanuketta ja
1860-luvulla puuselluloosaa. Valmistus pysyi
kokonaan käsiteollisuutena, kunnes ransk.
Louis Robert 1800-luvun alussa keksi
paperikoneen, jonka engl. veljekset
Fourdrinier ja Dryan Donkin sitten
kehittivät käyttökelpoiseksi. — Eri
p.-lajeista ks. erikoisartikkeleita.
vrt. Kartonki, Pahvi, Paperiteollisuus,
ks. kuvaliitettä Paperinvalmistus.
Paperihuopa l. paperiviltti,
paperikoneissa käytetty paksu, villainen
tai puuvillainen huopa, jonka mukana
paperimassa kulkee puserrusvalsseihin
tai kuivaussilintereille (kuivaushuopa).
Paperikangas, paperilangasta tai
paperi- ja kuitulangoista kutomalla
valmistettu kangas.
Paperikone ks. Paperi.
Paperilanka valmistetaan siten, että
raaka, märkä paperimassa jaetaan
nauhoiksi ja pyöristetään kehräämällä, tai
siten että kuiva, liimaamaton paperi
leikataan nauhoiksi, jotka pyöristetään ja
kierretään.
Paperileima, vesileima (ks. t.).
Paperimassa, kuituseos, josta paperi
valmistetaan, siis puumassa, puuselluloosa,
olkiselluloosa, lumppumassa y. m.
— Papier-maché-valmisteet, kuten
korkokuvat, nuket, lelut, veitsen- ja
kepinkahvat, kulhot, ovat paperimassaa,
johon on sekoitettu sideaineita, väriä
y. m. ja josta valmisteet muodostetaan
muotteihin puristamalla.
Paperimulperipuu (Broussonetia
papyrifera), Moraceæ,-heimoon kuuluva puu,
jota viljellään Pohj.-Amerikassa,
Jaavassa, Itä-Aasiassa y. m. lujan ja
taipuisan paperin raaka-aineeksi käytetyn
niinensä vuoksi.
Paperinkoetus, aineenkoetus, jonka
tarkoituksena on määrätä paperin
ominaisuudet ja tutkia, täyttävätkö ne
annetut määräykset (virallinen paperi).
Paperin kokoomus määrätään tutkimalla
mikroskoopilla kuitujen muotoa ja
paljonko ja mitä kuitulajia se sisältää.
Kemiallisesti määrätään liimauksen laatii
ja polttamalla, paljonko tuhkaa ja
mineraalisia täyteaineita paperissa on,
vetolujuus määrätään (tav. L. Schopperin
rakentamilla koneilla) murtopituutena
(ks. t.); samoin määrätään paperin
venyväisyys, hankauskestävyys
taitekoneella taitelukuna. Vielä määrätään
liimankestävyys ja imupaperien
imukyky, sekä läpinäkyväisyys y. m.
Paperipuut, massapuut l. hiomapuut,
nuoria 4-8 tuuman läpimittaisia ja 2-4 m:n
pituisia, tav. kuusen-, joskus männyn- tai
haavanrunkoja, joista hiomoissa tai
selluloosatehtaissa valmistetaan
paperimassaa tai selluloosaa.
Paperiraha, sellaiset setelit, jotka ovat
laillinen maksuväline, mutta joita ei lunasteta
nimellisarvoonsa. vrt. Pankkiseteli.
Paperiteollisuus. Suomen vanhin
paperimylly oli Pohjan pitäjän Tomasbölessä;
sen osti piispa Juhana Gezelius
vanh. n. 1660. Uusia paperimyllyjä
perustettiin 1700-luvun loppupuolella, m. m.
Tampereelle 1779 (Frenckellin
paperitehtaan edeltäjä) sekä Tervakoskelle
1818. Raaka-aineena käytettiin lumppuja,
ja tuotanto oli hyvin vähäinen. Kun
Kintereenkoskelle 1860 ja Tampereelle
1865 perustettiin Suomen ensim.
puuhiomot, alkaa p:lle nousun aika,
1880-luvulla alkaa selluloosan valmistus.
Suomen p:n asemaa ja merkitystä
kuvastavat seuraavat numerotiedot v:lta 1925:
| Työpaikkoja | Työntekijöitä | Valmistusarvo (mk.) | |
| Puuhiomot ja pahvitehtaat . . . | 49 | 3,401 | 313,377,200 |
| Selluloosatehtaat . . . | 25 | 5,293 | 782,816,600 |
| Paperitehtaat . . . | 29 | 4,592 | 704,505,500 |
| Muut . . . | 78 | 2,598 | 98,608,300 |
| ———————————————————— | |||
| Yhteensä | 181 | 15,884 | 1,899,307,600 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
