Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 733-734 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Perkaushakkaus-Permikausi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

käytetty hieno hyvin valoa heijastava
puuvilla- tai pellavakambrikki.

Perkaushakkaus, hakkaus, jolloin
metsästä poistetaan kituvia, viallisia,
lahonneita y. m. hylkypuita.

Perkele. 1. Suom. myt. Pakanallinen
jumala, nyk. kirosana. Lienee tarkoittanut
ukkosen jumalaa kuten liett. perkúnas.
— 2. Hepr. satan, kreik. diabolos,
pahan henkilöitymä. Usko pahoihin tai
vahingollisiin henkiin tavataan kaikissa
antiikin ja luonnonuskonnoissa. Juutalaisuudessa
p. nimillä Beelsebub, Belial y. m. on pahojen
henkien hallitsija ja Jumalan vastustaja,
samoin U:ssa T:ssa ja muhamettilaisuudessa.
Keskiaikana p. sekaantui germ. taikauskoon.
Keskiajan lopulla esiintyi lystikkäitä
juttuja tyhmistä piruista, joita ihmiset
pettivät. Uskonpuhdistus säilytti muuttumatta
p.-uskon, jonka tiliin 1600-luvun noitavainot
(ks. t.) on pantava. Vasta valistusaika sitä
horjutti. Kansanuskossa p. vielä elää, mutta
yleinen mielipide on siitä vapautunut, ja
uudemmassa jumaluusopissakin asetetaan
tavallisesti persoonallisen p:n sijaan
pahan prinsiippi. [Henning (saks., 1921).]

Perkin [pəkin], William Henry
(1838-1907), engl. kemisti, orgaanisten
väriaineiden tutkija. — Perkin,
William Henry (s. 1860), ed. poika,
isänsä töiden jatkaja.

Perkjärvi, rautatieasema
Viipurin-Rajajoen rataosalla Muolaan kunnassa,
41 km Viipurista. Lukuisia huviloita,
tykistön kesäleiri.


Perkjärvi. Alokkaat tekemässä
sotilasvalaa tykkien luona.

Perkloorihappo, ylikloorihappo,
HClO₄, voimakkaasti hapettava
klooriyhdistys; helposti hapettuvien aineiden
kanssa muodostaa räjähtäviä seoksia.

Perkloraatit, perkloorihapon suolat.

Perkolaattori (lat.), pullosuppilo (ks. t.).

Perkussioni (lat.), lääket., ruumiin
pinnan koputtaminen (tav. sormella) alempana
olevien kudosten ko’on ja laadun, m. m.
ilmanpitoisuuden, määräämiseksi.

Perkussionikivaari, kivääri, jossa on
perkussionilukko. vrt. Kivääri.

Perlemo (saks.), helmiäinen.

Perliitti, hiilen ja raudan yhdistys,
joka esiintyy ferriitin tai sementiitin
kiteiden seassa hitaasti jäähtyneessä
teräksessä. P:n kiteet ovat helmiäiskiiltoisia,
mistä nimi.

Perm. 1. Kuvernementti Itä-Venäjällä,
Siperian rajalla, 1,8 milj. as., joista n.
5 % syrjäänejä, voguuleja ja tseremissejä.
— 2. Ed:n pääkaup. Kaman vas. rannalla.
Metalli- y. m. teoll.

Perma (ven. Permj, myös Peremj),
vanhimmissa ven. historiallisissa lähteissä
Vienanmerestä ja Vienan joesta samojedien
tundriin pohjoisessa ja Uraliin idässä
ulottuva alue, joka myöhemmin ainakin
osaksi oli syrjäänienkin asuinalueena.

Permalainen kulttuuri. Suom.
muinaistutkijat nimittävät Vytšegdanmaata,
Kaman yläjuoksua ja seutuja keskisen
Uralin kahden puolen „muinaistieteelliseksi
Permaksi" ja tämän alueen pronssi- ja
rautakautisia esineitä „permalaisiksi".
Kautakautinen kulttuuri on tällä alueella
ollut hämmästyttävän rikas käsittäen
m. m. suuren määrän itämaisia
hopeateoksia ja merkillisiä eläin- ja
ihmisryhmäkuvia, [Tallgren, „Tietojemme
rajoilta historiassa" (1920).]

Permalaiset, tav. muinaisen „Perman"
asukkaat. Sanalla tarkoitetaan myös
usein permiläisiä kansoja (ks. t.).

Permanentti (lat.), pysyväinen,
alituinen.

Permanenttikaasut, kaasut, joita
aikaisemmin ei osattu nesteyttää, esim.
happi, typpi, vety.

Permanenttikelta, väriaineena käytetty
bariumkromaatti. — Permanenttivalkea,
väriaineena käytetty bariumsulfaatti; ei
tummu ilmassa.

Permangaanihappo, ylimangaanihappo.
ks. Mangaani.

Permanganaatit, ylimangaanihapon
suolat. ks. Mangaani.

Permeaabeli (lat.), (vettä, liuoksia)
läpäisevä. vrt. Osmoosi.

Permikausi, paleotsooisen maailmankauden
viimeinen ajanjakso (kivihiili- ja triaskausien
välillä oleva), saanut nimensä Permin
kuvernementista, jossa sen kerrokset ovat
laajimmat. Eläimistöstä alkuliskot ja
nisäkäsliskot sekä stegokefaalit huomattavimmat;
kasveista sanikkais-, lieko- ja korte puut sekä
havupuut. Eteläisellä pallonpuoliskolla oli
p:lla jääkausi, vrt. myös Gondwanamaa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>