Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Permiläiset kansat-Peronki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Permiläiset kansat, suomensukuiset
syrjäänit ja votjakit. — Permiläiset
kielet, syrjäänin ja votjakin kielet,
muodostavat suom.-ugr. kielikunnan
permiläisen kieliheimon.
Permissioni (lat.), virkaloma.
Permisysteemi, permikaudella
syntyneet kerrostumat. Saksassa p. jaetaan
kahteen osastoon: alempaan (Rotliegendes)
ja ylempään (Zechstein), ja koko
p:stä käytetään nimitystä Dyas.
Permjakit (ven.), Permin (osaksi
myös Vjatkan) kuvernementin syrjäänit.
Permut, saivartajakärpästen toukkien
nautaeläinten ihoon aiheuttamia kupuloita,
joiden keskellä olevasta aukosta valuu
märänsekaista visvaa.
Permutatsioni (lat.) ks. Kombinatsionioppi.
Permutiitti, veden puhdistukseen
käytetty natriumaluminiumsilikaatti;
valmistetaan sulattamalla yhteen kaoliinia,
hiekkaa ja soodaa.
Perna, imurauhassysteemiin liittyvä
selkärankaisten elin, jossa syntyy
valkoisia ja häviää punaisia verisoluja.
Ihmisen p. sijaitsee vatsaontelon
vasemmalla puolella; on pitkänpyöreän
kahvipavun muotoinen, tumman sinipunainen,
painaa 150-200 g.
Pernaja (ruots. Pernå), ruotsink. kunta
Uudenmaan läänissä, Itä-Uudenmaan rannikolla
Porvoon ja Loviisan välillä; 452,3 km2,
7,876 as. (1926), niistä suomenkielisiä 757 (1920).
Teollisuuslaitoksia. Ruotsink. kansanopisto. Forsbyn,
Malminkartanon, Sarvilahden, Tervikin, Tjusterbyn
y. m. kartanot. Harmaakivikirkko 1400-luvulta.
P. on M. Agricolan syntymäpitäjä.
Pernajanlahti, n. 20 km pitkä,
saarekas Suomenlahden lahti Pernajan
pitäjässä, P:n perukkaan laskee
Koskenkylän joki.
Pernambuco [-bū’ko] l. Recife,
samannimisen Koillis-Brasilian valtion pääkaup.,
Atlantin rannalla. Sokeriteoll., sokerin,
puuvillan, tupakan ja nahkojen vientiä.
Pernaruoho (Sisymbrium),
keltakukkaisia, pitkälituisia, liuskalehtisiä
ristikukkaisia. Rikkaruohoja. Etelä-
ja Keski-Suomessa yleisen S. sophian
lehdet ovat hyvin hienojakoiset.
Pernarutto, vaarallinen, tarttuva
kotieläintauti; esiintyy vars. nautakarjassa
ja lampaissa, tarttuu muihinkin
kotieläimiin ja ihmiseenkin. P:n aiheuttaja
on veressä ja pernassa esiintyvä
p.-basilli (Bacillus anthracis).
Joutuneina maaperään sairaan eläimen
ulostusten y. m. mukana p.-basillit saattavat
suotuisissa olosuhteissa muodostaa itiöitä,
jotka jouduttuaan elimistöön taas
kehittyvät basilleiksi ja aiheuttavat p:n.
Tauti esiintyykin yksityisinä tapauksina
paikkakunnilla, joilla maaperä on p:n
saastuttama, mutta riehuu kulkutautina,
missä terveet eläimet joutuvat
kosketuksiin sairaiden eläinten tai niiden
raatojen kanssa, Tartunta-aine joutuu
ruumiiseen haavojen tai ruoansulatuselinten
kautta. — P. esiintyy joko paikallisena
muodostaen kasvaimia (p.-karbunkkeleja),
jotka nopeasti märkivät ja muodostavat
vaikeasti parantuvia haavoja, tai
yleisenä, jonka oireita ovat korkea kuume,
hengenahdistus, veriset eritteet
sieraimista ja peräsuolesta, usein on
kouristuksia, Kestää hevosella ja naudalla tav.
24-48 tuntia, äkilliset tapaukset 1-12
tuntia. Hoito tav. turha, joskus seerumhoito
paikallaan. Eristys ja desinfioiminen
välttämättömät. Taudista on aina heti
ilmoitettava viranomaisille. P:oon
kuollut eläin on nylkemättä kuopattava
tai poltettava (Laki 29/9 1922; Asetus
29/12 1922).
Pernisiöösi (lat.), turmiollinen, pahanlaatuinen.
Perniö. 1. Kunta Turun ja Porin
läänissä, Varsinais-Suomen kaakkoisosassa;
380,5 km2, 7,703 as. (1926).
Teijon, Matildedalin ja Kirjakkalan
rautatehtaat, Kosken kimröökkitehdas.
Latokartanon, Mälkilän ja Paarskylän
kartanot. Harmaakivikirkko 1300-luvulta;
siinä maalauksia. — 2. Rautatieasema
Turun-Karjaan rataosalla, P:n kunnassa,
73 km Turusta.
Pero, Ferraria o.-y :n omistama
naulatehdas Viipurin pitäjässä läh. Säiniön
asemaa.
Pérochon [-ošō’], Ernest (s. 1885),
ransk. kirjailija, kotiseutu- ja kansan
elämänkuvaaja. Teoksia suomen. „Pellon orjat".
Peroksidit, sellaiset oksidit, joissa on
kaksi tai useampia happiatomeja ketjuutuneina.
P. ovat yleensä voimakkaita hapettimia, koska
happiatomien välinen side katkeaa helposti.
Tyypillisin peroksidi on vetyperoksidi l.
vetysuperoksidi (H-O-O-H). Useat orgaaniset
p. ovat räjähtäviä.
Peronki (ransk.), asemasilta, vaunusilta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
