Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 751-752 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Perunarutto-Peruskallio

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Perunarutto, leväsieniin kuuluvan
loissienen (Phytophtora infestans)
aiheuttama perunatauti. Sieni talvehtii
rihma-asteellaan mukuloissa ja voi
talvisäilytyksen aikana levitä terveisiin
mukuloihin ja aiheuttaa perunoiden
mätänemisen. Keväällä perunan itäessä
sienirihmat kasvavat varsissa ylöspäin,
ja tauti ilmenee lehdissä ruskeina,
nopeasti suurenevina laikkuina, joiden
reunoilla lehden alapuolella on valkoinen
kuromaitiöitä synnyttävä homekerros.
Kuromat kulkeutuvat tuulen ja
hyönteisten mukana terveille perunan varsille,
lehdille tai mukuloille, joilla itävät ja
joiden sisään työntävät sienirihmoja.
Sateisilla ilmoilla kuromien sisällys
jakaantuu vedessä liikkuviksi
parveiluitiöiksi, joiden välityksellä saastutus
tapahtuu. P:n torjunta: valitaan
vastustuskykyisiä laatuja, viljellään kuivalla,
hiekkaisella maalla, käytetään täysin
tartunnasta vapaata kylvösiementä, perunat
säilytetään kuivassa ja viileässä
paikassa. [Liro, „Tuhosienet" (1924).]

Perunasyöpä, erittäin vaarallinen
perunan kaikkia maanalaisia osia tuhoava
kasvitauti. P:n aiheuttaa Synchytrium
endobioticum-niminen leväsieni. Sieni
synnyttää mukuloiden pintaan vaaleita,
lopulta ruskeiksi painuvia käsnäsykeröitä.
P. on pesiytynyt Euroopassa pahimmin Saksaan,
Englantiin ja Alankomaihin. Esiintynyt
meillä pari kertaa. [Liro, „Tuhosienet"
(1924), „Perunasyöpä" (1923).]


Perunasyöpä.

Perunkirjoitus l. kalunkirjoitus.
Kun henkilö on kuollut, tulee jälkeenjääneen
miehen, vaimon, perillisten taikka sen, jonka
hallussa pesä kuoleman sattuessa on, oikein
ilmoittaa pesän kaikki omaisuus sekä kirjoituttaa
ja arvioituttaa ge kutsumillaan uskotuilla
miehillä tarkasti sellaisena, kuin se
kuolemanhetkellä oli kaikkine asiakirjoineen,
saamisineen ja velkoineen. P.-kirja l.
perukirja on pesän ilmoittajan
allekirjoitettava, valallisesti vakuuttaen, ettei
mitään tieten taiten ole salattu eikä
poisjätetty, vaan kaikki oikein ilmoitettu,
mikä vakuutus, jos niin vaaditaan, on
suullisellakin valalla vahvistettava. P. on
yleensä toimitettava 3 kuukauden
kuluessa kuolemantapauksesta ja on p:n
ajasta ja paikasta annettava hyvissä
ajoin tieto perillisille, heidän
holhoojilleen tai asiamiehilleen. Perukirja on
kuukauden kuluessa p:sta kaksin
kappalein annettava asianomaisen
perintöverolautakunnan puheenjohtajalle.
Perintöverolautakunnan määrättyä
perintöveron tai katsottua, ettei veroa ole
suoritettava, on perukirja kaksin kappalein,
toinen kappale varustettuna perintöveroa
vastaavalla määrällä leimamerkkejä,
annettava oikeuteen kaupungissa kahden
kuukauden kuluessa ja maalla siinä
yleisessä oikeudenistunnossa, joka kahden
kuukauden jälkeen ensiksi pidetään
perintöverolautakunnan ratkaistua asian.
— Jos se, joka on velvollinen
toimittamaan p:n, tämän laiminlyö, tuomitaan
hänet siitä sakkoon. Jos pesä on
velkainen ja jälkeenjäänyt puoliso tai
perilliset puuttuvat omaisuuteen ensin
sitä kirjoittamatta, eivät he saa
nauttia p.-etua, t. s. he eivät enää voi
tehdä perinnönluovutusta, vaan vastaavat
omilla varoillaankin vainajan veloista
(Perintökaari IX luku, osaksi muutettu
7/9 1911 ja 30/12 1921; Perintö- ja
lahjaverolaki 30/12 1921).

Perupalsami, Keski-Amerikassa
kasvavasta hernekasvien heimoon kuuluvasta
Myroxylon Pereiræ-puusta, saatu
tummanruskea, vaniljalle tuoksuva,
kirpeänmakuinen siirappimainen neste, jota
käytetään ihotautien ja yskän lääkkeenä
sekä parfyyminä.

Perusasento, voimistelullinen tai
sotilaallinen ruumiinasento, josta kaikki
muut liikkeet aloitetaan. Perusasennossa
säilytetään mahdollisimman hyvä ryhti.

Perusaste, positiivi (ks. t.).

Perusholvi, huonopohjaisten
perusmuurien (ks. t.) väliin rakennettu
ylösalaisin käännetty tiiliholvi, jonka
tarkoitus on levittää rakennuksen paino koko
alalleen. Tällaisia p:eja muurattiin,
ennenkuin betonia oli alettu käyttää
perustuksiin.

Peruskallio, alkukalliosta (ks. t.) nyk.
tavallisimmin käytetty nimitys.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>