Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Perusmitat-Perustus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Perusmitat, mittajärjestelmässä
toisistaan riippumatta valitut yksiköt,
joista muut mitat johdetaan, vrt. Mitta.
Perusmuuri, maanpinnan alapuolella
lujaan perusmaahan asti ulottuva osa
seinämuuria. Tehdään harmaasta kivestä
tai betonista sekä eristetään seinämuurista
asfaltilla tai muulla eristysaineella.
Perusoikeus, valtion kansalaiselle
kuuluva pyhänä pidettävä ja loukkaamaton
oikeus, jota valtiovalta on velvollinen
turvaamaan. Nykyaikaisen käsityksen
mukaan kansalaisten p:t ovat sellaisia
oikeuksia, joita tav. hallitusmuotoon
otetut määräykset turvaavat yksilölle,
esim. hengen, kunnian, henkilökohtaisen
vapauden ja omaisuuden turva, lausunto-,
kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, j. n. e.
(H. M. 17/9 1919, II luku). — Valtioitten
p:iksi nimitetään usein niitä oikeusperiaatteita,
joiden puuttuessa kansainvälistä
oikeutta ja oikeusyhteisyyttä ei voisi olla
olemassa, esim. valtioitten olemassaolo
ja riippumattomuus, tasa-arvoisuus ja
keskinäinen kunnioitus j. n. e.
Peruspylväät, tav. betonisia pylväitä,
joita perusmuurin asemesta rakennetaan,
milloin kantava perustus on kyllin luja.
P. yhdistetään maan pinnan tasalla
holveilla tai palkeilla, joiden päälle
seinämuuri sitten rakennetaan.
Perussointu, mus., on kussakin
sävellajissa se sointu, jonka pohjasävelenä
on sävellajin perussävel. P. esiintyy
miltei aina sävellyksen lopussa.
Perussolukko, useimmiten kasvien
pääosan muodostava, tav. tylppysoluinen
solukko, jossa johto- ja tukisolukkojänteet
kulkevat.
Perussävel. 1. Mus. P. l. toonika
voi olla mikä sävel tahansa, joka esiintyy sävellajia
määräävänä, niin että kaikki muut samassa yhteydessä
esiintyvät sävelet saavat merkityksensä
senmukaisesti, miten ne suhtautuvat p:een.
P:n mukaan saavat sävellajit nimensä.
— 2. Fys. ks. Sointi.
Peruste (lat. ratio) on jokainen seikka
(tosiasia tai ajatus), josta jokin toinen
asia johtuu. — Perusteen laki ks.
Riittävän perusteen laki.
Perustus on se rakennuksen osa, joka
siirtää rakennuksen painon kantavalle
maapohjalle. P:ta rakennettaessa ensin
tutkitaan rakennuspohja kaivamalla
koekuoppia, koekuormittamalla maapohjaa
peruskuopan pohjalla tai koepaaluttamalla,
jos perustus aiotaan rakentaa
paaluille. Kallio ja sora ovat hyviä p:ia,
hiekka, kuivana pysyvät saven ja hiekan
sekoitukset sekä savi ovat keskinkertaisia,
muut huonoja. P. on kaivettava
routarajan alapuolelle muualla paitsi
puhtaassa sorassa. Hyvälle pohjalle
levitetään perusmuuri (ks. t.) askelmittani,
niin että rakennuksen paino
pintayksikköä kohti on pienempi kuin pohjan
kantokyky. Keskinkertaiselle pohjalle
levitetään perustusta hiekka- tai
betonikerroksella. Jos perusvesi on pysyvä,
voidaan perustusta levittää myös
hirsiristikolla (arinalla), jonka tulee jäädä
veden alle, jotta puut eivät lahoaisi. Jos
kantava pohja on syvällä, upotetaan
perusmaahan paaluja, joitten tulee olla
 |
|
|
|
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
