Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 809-810 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Pillerit-Pilsudski

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Pillerit (lat.), lääkeaineita sisältävien,
nieltävien, marjamaisten pallosten nimitys;
tav. sirotetaan yhteenliimautumisen ehkäisemiseksi
p:n pinnalle kärpäsruutia (ks. t.) tai jotain
muuta jauhetta.

Pilli, mus., putki, johon sisältyvä
ilma saatetaan puhaltamalla soimaan.
Ilmavirran pituudesta johtuu sävelen
korkeus. — Pillistö, urkuihin kuuluvien
pillien kokonaisuus.

Pillike (Galeopsis), huulikukkaisten
heimoon kuuluvia karheakarvaisia
ruohokasveja. Yleisiä rikkaruohoja maassamme
ovat puna- tai valkokukkainen karhea p.
(G. tetrahit) ja isompi kirjavakukkainen
kirjava p. (G. speciosa).

Pillipiiparit (oik. = puhallussoittajat).
keskiajalla sellaiset soittokuntien
jäsenet, jotka jättivät kuljeksivan elämänsä
ja järjestäytyivät ammattikunniksi
kaupunkien palvelukseen.

Pillisienet (Polyporaceæ),
lakkisieniheimo, johon kuuluu n. 200 suom,
lajia. Itiöemä joko alustaansa rupimaisesti
kiinnikasvanut tai kääpämäinen tai
erilaistunut lakiksi ja kannaksi. Itiölava
peittää eri lailla muodostuneitten pillien
ja käytävien pohjia ja sisäseiniä. P:iä
ovat esim. kääpälajit ja tatit.

Pilo [-ī-], Carl Gustaf (1711-93),
ruots. taidemaalari. Vv. 1740-72 Kööpenhaminassa
hovimaalarina kuvasi kuninkaallisia y. m.
(Lienkiewitzin muotokuva Sinebrychoffin
galleriassa Helsingissä) sekä aloitti Ruotsiin
palattuaan keskeneräiseksi jääneen, väritykseltään
erinomaisen päätyönsä „Kustaa III:n kruunaus".

C. G. Filo. Paimenetar.

Pilokarpiini, troop. Amerikassa kasvavien
Pilocarpus-pensaiden ja -puiden
(Rutaceæ-heimo) lehdistä saatu alkaloidi
joka lisää syljen erittymistä ja aikaansaa runsaan
hikoilun. Käytetään lääkeaineena.

Pilon [-ō’], Germain (n. 1535-90),
ransk. kuvanveistäjä, Ranskan renessanssitaiteen
päämestareita. Töitä: marmoriryhmä „Kolme sulotarta",
Henrik II:n ja tämän puolison hautamerkki Saint Denis’ssä.

Pilootti (esp., = luotsi), lentokoneen kuljettaja.

Piloty <I>[-ō’ti],</i> Karl von (1826-86),
saks. taidemaalari. Maalannut suurikokoisia,
väritykseltään ansiokkaita, mutta teatraalisia
hist. kuvia, kuten „Astrologi Seni Wallensteinin
ruumiin ääressä", „Galilei vankilassa", „Tusnelda
Germanicuksen riemukulkueessa".

Pilppa, kanava Heinäveden kunnassa
Heinäveden reitissä Kermajärven
eteläpuolella olevan Ruokoveden
eteläkulmauksessa, 200 m pitkä,
kivinen sulku 36 m pitkä.
Rak. 1903-06.

Pils [pīl], Isidore (1815-75),
ransk. taidemaalari. Maalannut kuvia Krimin
sodasta ja taulun „Rouget de Lisle
laulaa ensi kerran marseljeesia".


Pils: Marseljeesi.

Pilsen [-lzən] (tšek. Plzén),
kaup. Tšekko-Slovakiassa Praagista lounaaseen.
Maailmankuulun oluen („pilsnerin")
valmistusta, metalliteoll. (Skodawerke).
Lähistöllä kivihiilialueita, malmikaivoksia
ja kivilouhimoita. 110,000 as.

Pilsner, olutlaatu. Nimi johtuu
Pilsenin kaupungista.

Pilsudski [piusu’-], Józef
(s. 1867), puol. marsalkka ja poliitikko. Ollut
1890-luvulta Puolan sosialistien johtajia.
Maailmansodassa johti puol. legioonia
Venäjää vastaan v:een 1916, 1918-22
Puolan valtionhoitajana ja 1922
yleisesikunnan päällikkönä, teki kesäk. 1926
sotilaskaappauksen, mutta kieltäytyi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>