855-856 (Pieni Tietosanakirja / III. Masku

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Pohjois-Amerikan Yhdysvallat-Pohjois-Amerikka

scanned image

<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

lämpötila — niin hyvin koko vuoden kuin varsinkin
tammikuun — on yleensä alhaisempi kuin vastaavilla
leveysasteilla Euroopassa (Quebecissa heinäk.
+18,7°, tammik. —12,4°,
New Yorkissa +23,1° ja —1°, Chicagossa
+22,4° ja —4,6°, St. Louisissa
+26,2° ja —0,6°, New Orleansissa
+27,4° ja + 11,7°). Äkilliset, jyrkät
lämmön vaihtelut (lämpötila voi muutamassa
minuutissa aleta parikymmentä astetta) ovat ominaisia
sikäläiselle ilmastolle. Kalliovuorten
itäpuolella raivoavat rajut talvimyrskyt
(blizzards, northers) ja keski- ja itäosissa
tuhoisat pyörremyrskyt (tornados).
Meksikon ilmastosta ks. Meksikko.
— Kasvillisuus. Pohjoisinna on kasvillisuus
aito arktista. Arktisen alueen
eteläpuolella on subarktinen havumetsäalue;
etelämpänä St. Lawrence-joen ja suurten
järvien ympärillä kasvaa sekametsiä ja
Appalakeilla ja näiden ympärillä
runsaslajisia lehtensä varistavia lehtimetsiä.
Pohjois-Floridassa ja Meksikonlahden
pohjoisrannikolla kasvaa lukuisia
ainavihantia lehtipuita: tammia, saarnia,
magnolioita, hickorypuita, tulppaanipuita
y. m. Etelä-Floridan kasvillisuudella on
melkein troopillinen leima (mangroveitakin).
Itäisen lehtimetsäalueen ja Kalliovuorten
välissä on leveä arokaistale, preeriat
(ks. t.), Näiden länsipuolella on ylänköaroja
ja erämaita ja tämän alueen länsipuolella,
Tyynenmeren rannalla, suurenmoisia havumetsiä;
Pohjois-Kaliforniassa kasvaa m. m.
mammutpetäjä. Meksikon ylätasangot ovat
enimmäkseen puuttomia, niillä kasvaa
kaktuksia ja agaveja. Keski-Amerikassa ja
Länsi-Intian saarilla on troopillinen
kasvillisuus: aarniometsiä ja savanneja;
korkeammilla seuduilla on sielläkin
lauhkean vyöhykkeen kasvillisuutta, jopa
tunturikasvillisuuttakin. Kotimaisista
viljelyskasveista ovat tärkeimmät maissi,
tupakka ja vanilja. — Eläimistö.
Eläinmaantieteellisesti P.-A. muodostaa
holarktisen ala-alueen nearktisen piirin (vrt.
Eläinmaantiede). Entisen
maayhteyden johdosta on eläimistö monessa
suhteessa palearktisen piirin eläimistön
kaltainen. P.-A:lle ominaisia eläimiä
ovat m. m. opossumi, preeriakoira,
jaguaari, puuma, haisunäätä, pesukarhu,
hanka-antilooppi. Ennen preerioilla
yleiset biisonit ovat miltei sukupuuttoon
hävitetyt. Metsävyöhykkeen karhulajit
harmaa- ja mustakarhu ovat niinikään
vähenemässä. Luonnonvaraisia hevoseläimiä
ei ole. Matelijoista ominaisimmat ovat
leguaanit, kalkkarokäärme, kilpikonnat ja
krokotiilit, sammakkoeläimistä aksolotli.
— Asukkaat. Arviolta 150 milj.
(n. 6,1 henkeä km²:llä). Alkuasukkaista
ks. Eskimot ja Intiaanit.
Alkujaan orjina maahan tuodut neekerit
ovat enemmistönä Länsi-Intiassa;
runsaasti on heitä myös Yhdysvalloissa
(n. 10,5 milj.) ja Keski-Amerikassa.
Kiinalaisten ja japanilaisten maahanmuuttoa on
lainsäädännöllä rajoitettu Yhdysvalloissa
ja Meksikossa; edellisessä valtiossa heitä
on n. 230,000, jälkimmäisessä 15,000.
Pääväestönä ovat valkoihoiset, engl., ransk.
ja esp. aines runsaimmin edustettuna.
Sekarotuisia (mestitsejä, mulatteja,
zamboja) on runsaasti varsinkin Meksikossa
ja Keski-Amerikassa. — Elinkeinoelämä
ja historia ks. eri valtioiden kohdalta.
Löytöhistoriasta ks. Amerikka.

Valtiollinen jako.

Itsenäisiä valtioita.
Yhdysvallat 7,839,000 km² n. 110 milj. as.

Meksikko 1,987,000 „ „ 14,3 „ „

Guatemala 113,000 „ „ 2,0 „ „

Honduras 115,000 „ „ 0,7 „ „

Salvador 34,000 „ „ 1,6 „ „

Nicaragua 127,000 „ „ 0,6 „ „

Costa Rica 49,000 „ „ 0,5 „ „

Panama 84,000 „ „ 0,5 „ „

Kuba 115,000 „ „ 3,2 „ „

Haiti 29,000 „ „ 1,7 „ „

Santo Domingo 49,000 „ „ 0,9 „ „

Riippuvaisia alueita.

Yhdysvaltain:
Alaska 1,530,000 km² n. 0,06 milj. as.

Porto Rico 9,000 „ „ 1,4 „ „

Virgin Islands (Neitsytsaaret) 360 „ „ 0,03 „ „

Panaman kanavavyöhyke 1,400 „ „ 0,04 „ „

Englannin:
Kanada 9,660,000 km² n. 9,5 milj. as.

New Foundland ja Labrador 420,700 „ „ 0,3 „ „

Bermudasaaret 50 „ „ 0,02 „ „

Bahamasaaret 11,000 „ „ 0,00 „ „

Jamaika 11,000 „ „ 0,9 „ „

Britt. Honduras 21,500 „ „ 0,05 „ „

Pieniä-Antilleja 3,500 „ „ 0,5 „ „

Tanskan:
Grönlanti 2,182,000 km² n. 0,01 milj. as.

Ranskan:
S:t Pierre ja Miquelon 240 km² n. 4,000 as.

Guadeloupe ja Martinique (Pieniä-Antilleja) 2,800 „ „ 0,5 milj. as.

Kartta ks. Yhdysvallat.

<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>

Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >> https://runeberg.org/pieni/3/0472.html

		Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 855-856 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll \| << Previous \| Next >>
	Project Runeberg \| Catalog \| Recent Changes \| Donate \| Comments? \|

Yhdysvallat	7,839,000	km²	n.	110	milj.	as.
Meksikko	1,987,000	„	„	14,3	„	„
Guatemala	113,000	„	„	2,0	„	„
Honduras	115,000	„	„	0,7	„	„
Salvador	34,000	„	„	1,6	„	„
Nicaragua	127,000	„	„	0,6	„	„
Costa Rica	49,000	„	„	0,5	„	„
Panama	84,000	„	„	0,5	„	„
Kuba	115,000	„	„	3,2	„	„
Haiti	29,000	„	„	1,7	„	„
Santo Domingo	49,000	„	„	0,9	„	„

Alaska	1,530,000	km²	n.	0,06	milj.	as.
Porto Rico	9,000	„	„	1,4	„	„
Virgin Islands (Neitsytsaaret)	360	„	„	0,03	„	„
Panaman kanavavyöhyke	1,400	„	„	0,04	„	„

Kanada	9,660,000	km²	n.	9,5	milj.	as.
New Foundland ja Labrador	420,700	„	„	0,3	„	„
Bermudasaaret	50	„	„	0,02	„	„
Bahamasaaret	11,000	„	„	0,00	„	„
Jamaika	11,000	„	„	0,9	„	„
Britt. Honduras	21,500	„	„	0,05	„	„
Pieniä-Antilleja	3,500	„	„	0,5	„	„

S:t Pierre ja Miquelon	240	km²	n.	4,000 as.
Guadeloupe ja Martinique (Pieniä-Antilleja)	2,800	„	„	0,5 milj. as.