Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1009-1010 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Purppura-Pussieläimet

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Purppura (lat.). 1. Vanhalla ajalla
kuuluisa ja kallis p.-kotiloista saatu
sini-punerva väriaine, indigon
bromijohdannainen. Nykyajan teknillisesti
valmistettujen tervavärien rinnalla kalpea
väri. — 2. Lääket. Veren
sairaalloisista muutoksista johtuva tauti,
jolle on tunnusmerkillistä pienehköt, korkeintaan
2 cm leveät helakanpunaiset ihossa ja
limakalvoissa olevat veritäplät.

Purppuri, suom. kansantanhu.

Purpuriini, trioksyantrakinoni,
alitsariinin tapainen väriaine, jota on
m. m. värimataran juurissa. Käytetään
kankaitten värjäykseen.

Purrata (ruots.), merimiesten kesken
= herättää.

Purse, kierre, terys, „kraati",
lastuavan työaseen (poran, höylän, viilan
y. m.) kappaleen reunaan jättämä terävä kohoama.

Pursimies, sotalaivaston aliupseeri,
vastaa jalkaväen vääpeliä.

Purus, Amazon-joen lisäjoki oikealta,
lähteet Perussa, yli 3,000 km pitkä.

Puruvesi, saarekas, luonnonihana järvi
Kerimäen ja Kesälahden pitäjissä,
Saimaan vesistössä Oriveden ja Pihlajaveden
välissä. Punkaharju jakaa sen
koillispuolella olevaan Suureen-P:een ja
lounaispuoliseen Pieneen-P:een. Nämä ovat
toistensa yhteydessä Punkaharjun
molemmista päistä luunaan salmen ja
Punkasalmen kautta. Vesi harvinaisen kirkasta.

Pusey [pjūzi], Edward (1800-82),
engl. teologi ja katolisoivan puolueen
johtaja. Otti v:sta 1834 innokkaasti osaa
n. s. oxfordliikkeeseen (ks. t.). Toivoi
kat. ja anglikaanisen kirkon yhtymistä
kirkkoisien pohjalla. P:n kannattajia
sanotaan puseylaisiksi.

Puškin, Aleksandr Sergejevitš
(1799-1837), Venäjän suurin runoilija, kuoli
kaksintaistelussa. P. tuo teoksissaan romantiikan
ven. kirjallisuuteen; ne ovat mielikuvitusrikkaita
ja värikkäitä, muoto on loistelias. Teoksia:
runokertomukset „Ruslan ja Ljudmila" ja
„Kaukaasian vanki", Byronin „Don Juanin"
mallin mukaan kirjoitettu lyyrillinen eepos
„Jevgenij Onegin" (1822-31, pääteos), hist. runoelma
„Pultava", hist. kertomukset „Kapteenin
tytär" ja „Dubrovskij" (molemmat suomen.)
sekä hist. näytelmä „Boris Godunov".


Aleksndr Puškin.

Puskuri, buffertti, työntöä
vaimentava joustava laite rautatievaunussa,
liikkuvassa nostokoneessa, höyryvasaran
silinterin kannessa tai pohjassa tai radan
päässä, P:t ovat jousi-, kumi- tai neste-p:eita.

Pusseli, bushel (ks. t).

Pussieläimet (Marsupialia),
imettäväislahko (oik. alaluokka). Istukattomia;
poikaset syntyvät hyvin kehittymättöminä,
emo kantaa niitä vatsapuolella olevassa
ihopussissa, jossa nisätkin ovat.
Pankkaluut. P:iä on vain Austraaliassa,
eräillä Kaakkois-Aasian saarilla ja
Amerikassa. Tertiäärikaudella niitä oli
Euroopassakin. P:iä on lukuisia erilaisiin
elämänehtoihin mukautuneita tyyppejä.
— Lihansyöjiä l. pussipetoja:
pussihukka (Thylacinus
cynocephalus),


Pussihukkia.

harmaanruskea, selässä tummat poikkijuovat, toista
metriä pitkä, elää Tasmaniassa; pussinäätä
(Dasyurus viverrinus), n. 40 cm pitkä,
hoikka, selkäpuolelta vaaleanruskea,
valkotäpläinen, vatsapuolelta valkoinen,
Austraalian eteläosissa, Tasmaniassa;
pussiahma (Sarcophilus ursinus),
musta, ruumis n. 70 cm, häntä 30 cm,
kömpelön-näköinen, raivoisan kiukkuinen,
Tasmaniassa; pussipäästäinen
(Phascologale penicillata), selkäpuoli harmaa,
vatsapuoli vaalea, ruumis n. 22 cm pitkä,
häntä yhtä pitkä, kiipeää taitavasti,
Austraaliassa. — Hyönteissyöjiä:
pussimuurahaiskarhu (Myrmecobius
fasciatus), oravan kokoinen,
suippokuonoinen, pitkähän täinen, turkki
valkojuovainen, hampaita 50-54 eli enemmän kuin
millään muulla imettäväisellä, syö
muurahaisia ja termiittejä, Länsi- ja
Etelä-Austraaliassa; pussimäyrät l.
bandikutit (Perameles), pienehköjä,
suippokuonoisia, kengurujen tavoin hyppiviä,
maanalaisia käytäviä kaivelevia, syövät
hyönteisiä ja juuria, Austraaliassa;
pussirotat (Didelphyidæ) ovat
et.-amer., pienehköjä, useimmiten
pussittomia, pitkähäntäisiä muotoja, jotka
syövät sekä hyönteisiä että imettäväisiä ja
lintuja ja hampaistonsa puolesta lähenevätkin
lihansyöjiä p:iä (ks, Opossumi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>