Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1011-1012 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Pussikehrääjä-Putkijohtotarpeet

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

ja Aineiasrotta); pussirottiin
kuuluva pussisaukko (Chironectes
minimus) elää vedessä, syö kaloja ja muita
vesieläimiä. — Kasvinsyöjiä: kengurut,
vompatti (ks. n.), monet pussiapinat,
joilla on tarttumaraajat ja pitkä tarttumahäntä
(pussiapinoita ovat m. m. kusut ja
kuskukset, ks. n.), puissa kiipeilevät,
siipioravan tavoin hyppivät austr. pussioravat
(Petaurus) ja kömpelön näköinen, isopäinen, n. 60
cm pitkä hännätön pussikarhu l. koala
(Phascolarctos cinereus), joka kiipeilee
Itä-Austraalian korkeissa kumipuissa ja jolla
on poskipussit kuten apinoilla.

Pussikarhu poikasineen.

Pussikehrääjä (Psyche),
kehrääjäperhossuku. Naaras siivetön, matomainen,
elää koko ikänsä tikuista, lehdenpalasista
y. m. s. laaditussa kopassa, jota
kuljettaa mukanaan. Uros isosiipinen. Toukka
elää samanlaisessa kopassa kuin
naaraskin. Suomessa 5 lajia.

Pussila, maatila Piikkiössä.

Pussitauti, sikotauti (ks. t.).

Pusta (unk. puszta), Itä-Unkarissa,
Länsi-Romaaniassa ja koillisessa Etelä-Slaaviassa
olevien arojen unk. nimitys. Viljelys on viime
aikoina suuresti supistanut p:ien alaa.

Pusta, Karl Robert (s. 1883),
Viron lähettiläs Pariisissa 1918-24 ja
v:sta 1925, ulkoministerinä 1924-25,
aiemmin sanomalehtimies.

Pusula, kunta Uudenmaan läänissä,
Uudenmaan luoteiskulmassa; 273,4 km²,
4,078 as. (1926).

Putatiiviavioliitto (lat.), purkavan
avioesteen vuoksi pätemätön avioliitto,
jonka toinen tai molemmat aviokumppanit
avioesteen olemassaolosta tietämättä
ovat uskoneet päteväksi. — Putatiivinen,
luuloteltu. — Putatiivirikos, harharikos
(ks. t.).

Puteoli ks. Pozzuoli.

Putikko, rautatieasema
Elisenvaaran-Savonlinnan rataosalla,
Punkaharjun kunnassa, 39 km Savonlinnasta.

Putkenkatkaisija, rautaputkien
katkaisemiseen käytettävä, teräväsyrjäisillä
kehrillä („linsseillä") varustettu työase,
jota kierretään ympäri putkea kehriä
tiukentaen, jolloin näiden reunat vähitellen
leikkaavat putken poikki.


Putkenkatkaisija.

Putki. Nesteiden, kaasujen, jyvien
y. m. johto-p:ien päät ovat tav.
varustetut toisiinsa liittämistä varten
kierteillä, laipoilla, muhveilla. Yhteenliitetyt
p:t muodostavat p.-johdon. I.
Metalli-p:ia. Sähköjohtojen suojus-p:t
ovat ohuesta metallilevystä valmistetut ja
eristysaineella sisustetut (Bergmannin
p:t), rakenne-p:t ovat tav. hyvin
keveät (esim. polkupyöräin kehys-p:t).
Raudasta valmistettuja: 1) Kaasu-p:t
tehdään levykaistaleesta, joka taivutetaan
p:ksi, kuumennetaan hitsikuumaksi ja
vedetään ahtaan vetoreiän läpi, jolloin
reunat hitsautuvat (tylppäsauma-p.).
2) Höyry-p:t valmistettiin ennen
levykaistaleesta, jonka reunat olivat
viistotut, joten niitä hitsattaessa oli
käytettävä valsseja ja tuurnaa (limisauma-p:t).
Nyk. höyry-p:t ovat saumattomia, joko
vedettyjä tai valssattuja (Mannesmannin
p:t). Saumattomat p:t maalataan tav.
punaisiksi; niitä sanotaan sen vuoksi
myös punaisiksi p:ksi. 3)
Tuli-p:ia käytetään höyrykattiloissa;
niissä kulkevat tulikaasut. 4) Ripa-p:ia
valetaan valuraudasta ja käytetään
huoneitten lämmityslaitteina; niiden pinnassa
on tiheässä laippoja l. ripoja lämmön
johtumista ja säteilyä varten. —
Lyijyjä tina-p:t valmistetaan siten, että
jähmettymäisillään oleva metalli puristetaan
silinteristä ulos renkaan muotoisen aukon
kautta. — II. Puu-p:t tehdään,
pienemmät poraamalla puunrungosta, suuremmat
lankuista rakentamalla, jolloin
vahvikkeina käytetään rautavanteita. —
III. Savi- ja sementti-p:ia käytetään
viemäreihin. Savi-p:t poltetaan ja lasitetaan.

Putkiharppi, peltisepän mittausase,
yhdistetty länki- ja kärkiharppi, jonka
kärkien väli on π (= 3,14) kertaa niin
pitkä kuin länkien väli.

Putkijohtotarpeet, kappaleet, joilla
putkia yhdistetään putkijohdoksi.


1 L-muhvi, 2 T-rauhvi, 3 ristimuhvi, 4 suora
muhvi, 5 vähennysmuhvi, 6 vähennysnippa,
7 suora nippa, 8 kaksoisnippa, 9 pitkä nippa,
10 tulppa, 11 kappa, 12 vastarengas.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>