Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1027-1028 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Puutavarankuivaus-Puutylppy

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

(mänty- ja kuusipuita, kahdelta puolen
2 1/2 tuuman vahvuisiksi veistettyjä,
pituudet 20, 24, 30 ja 36 jalkaa).
4) Sahattu puutavara: lankut,
battensit, soirot, scanthingit, laudat
(lauta tav. 1/2-1 3/4 tuumaa paksu, leveys
4 tuumasta ylöspäin; 3-5 1/2 tuuman levyisiä
lautoja sanotaan pikkulaudoiksi l. planšeteiksi;
3/4-5/8-1/2 tuuman paksuisia, 4-4 1/2-5-5 1/2
tuumaa leveitä, vajaasärmäisiä pintalautoja
sanotaan Schaalbrettziksi). Pinnat
eli pintalaudat, hylky- l. nollalaudat
(vajaasärmäisiä pintalautoja tai
lahonvikaisia tai muusta syystä hylättyä
lautatavaraa), kiminet (erilaisia
astialautoja, vahvuus yleensä 1/2 tuumaa,
leveys ja pituus vaihtelevat), päreet
l. säleet (laths), kepit (squares,
pieniä, nelikulmaisia 1X1, 1X1 1/4 ja
1 3/8X2 tuumaa vahvoja, 4-6 jalkaa
pitkiä), koivukepit (nelikulmaisia, 1X1,
2X2 ja 3X3 tuumaa vahvoja, 2-4
jalkaa pitkiä), jalkalaudat (firewood,
splitwood, sahatavaran tarkistuksessa
syntyneitä lankkujen ja lautojen päitä).
5) Höylätty puutavara käsittää
etupäässä koneella höylättyjä lautoja ja
lautalistoja. 6) Raaka-aineeksi
valmistettava puutavara: tukit,
paperipuut, faneeriteollisuuteen
käytettävät, tulitikkupuut, rullapuut,
koivupropsit (6-8 jalkaa pitkiä, 3-8 1/2 tuumaa
vahvoja, pienemmät kolmelta, suuremmat
neljältä puolelta, mutta ei päistään
aisattuja), miilu- l. hiilipuut, tervakset y. m.
[Helander, ,,Metsänkäyttö-oppi" (1922).]

Puutavarankuivaus. Sahatavara
kuivataan ennen laivausta tavallisesti
ulkoilmassa, tapuleissa, mutta usein
keinotekoisestikin kuivausuuneissa l.
-huoneissa. Viimemainittuihin
johdetaan lämmitettyä ilmaa, joka
sopivilla ilmanvaihtolaitteilla saatetaan
kiertämään. Lankkujen halkeilua koetetaan
estää johtamalla kuivaushuoneeseen
kosteutta, mikä estää pintaosien äkillisen
kuivumisen, mutta ei kumminkaan estä
sisäosien kuivumista. Havupuille käytetään
tavallisimmin +35° -40°, joskus +55°:n ilmaa.
[Helander, „Metsänkäyttö-oppi" (1922).]


Kuivaushuone uudempaa rakennetta kaaviollisesti
kuvattuna, a venttiili, josta ulkoilma
virtaa sisään, b uuni, välillä ventilaattori, joka
puristaa ilman kuivaushuoneeseen, c torvi, josta
ilmavirta pakottuu ulos.

Puutavarateollisuus, puuteollisuus (ks. t.).

Puutavarayhtiön maanomistus. Tästä
säädetään 15/1 1915 asetuksessa
eräänlaatuisten yhtiöiden ja yhdistysten
oikeudesta kiinteistön hankintaan maalla sekä
5/5 1925 laissa puutavarayhtiöiden
lainvastaisesti hankkimista kiinteistöistä.

Puuteollisuus. Jo keskiajalla
Suomesta vietiin Ruotsiin ja Viroon p:n
tuotteita. Ensim. sahalaitokset
(„saha-myllyt") syntyivät maahamme
1500-luvun loppupuoliskolla. Kuitenkin koko
Ruotsin vallan ajan ja vielä 1850-luvun
loppupuolelle asti p. ja puutavaran vienti
pysyi verraten vähäisenä, koska
pelättiin metsien häviämistä; sahoja saatiin
perustaa vain erityisellä luvalla, ja
tukkien sahausmäärä oli rajoitettu. V. 1857
kumottiin höyrysahojen perustamista
koskeva kielto, ja 1861 sahat vapautettiin
aikaisemmista määräyksistä, mistä
oli seurauksena, että p:sta tuli suurteollisuus.
Suomen p:n asemaa ja merkitystä kuvastavat
seuraavat numerotiedot v:lta 1925:

	Työpaikkoja	Työntekijöitä	Valmistusarvo (mk.)
Sahat ja höyläämöt	465	38,115	2,069,955,900
Faneeritehtaat	12	2,783	144,446,600
Puusepän- ja huonekalutehtaat	108	2,300	100,292,100
Muut	127	4,619	231,579,700
	———————————————————
Yhteensä	712	47,877	2,546,274,300

Samana vuonna vietiin maasta p:n tuotteita
3,011,961,000 mk:n arvosta (54,25 %
koko viennin arvosta). Suurimmat
puutavaraliikkeemme ovat A. Ahlström o.-y.,
W. Rosenlew & Co, W. Gutzeit & Co o.-y.,
Kaukas o.-y. ja Uleå o.-y. vrt.
Metsätalous (diagrammat), ks.
kuvaliitettä. [Kovero, „Suomen
vientiteollisuus" (1926).]

Puuteri (ransk.), hajustettu valkoinen
tai värillinen tärkkelys-, talkki- y. m.
jauhe, jota käytetään iholle, hiuksiin ja
peruukkeihin.

Puutylppy, pitkittäisissä riveissä
olevat, pitkähköt, us. puutuneet elävät
tylppysolut johtojänteen puuosassa, vrt.
Puu.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>