Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Puuvanuke-Puuvillapensaat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Puuvanuke. 1. Mekaaninen p. eli
puumassa on puuta hiomalla saatua
kuituainetta. Raaka-aineena käytetään
etupäässä kuusta, myös haapaa ja
mäntyä. Hiominen tapahtuu hiomakoneessa
(ks. Puunhiomakone). Jos
hiottaessa lasketaan niukasti huuhtomavettä,
saadaan kuumana hiottua massaa,
joka ominaisuuksiltaan eroaa runsaalla
vesimäärällä valmistetusta kylmänä
hiotusta massasta. Jos hiomapölkyt
höyrytetään 4 ilmakehän paineessa 10-12
tuntia, niin puu tulee ruskeaksi ja sen
kuidut sitkeämmiksi, saadaan n. s. ruskeata
massaa, joka on lujempaa ja jota
käytetään sellaisenaan ruskeiden
käärepaperien ja pahvin valmistukseen.
— 2. Kemiallinen p. l. puuselluloosa
valmistetaan liuottamalla puusta ligniini-,
hartsi-, kumi-, sokeri- y. m. aineet pois.
Natroni- l. soodamenettelyssä.
joka on häviämässä käytännöstä, käytetään
liuottimena natriumhydroksidia tai soodaa
tai molempia. Sulfiittimenettelyssä
käytetään raaka-aineena pääasiallisesti
kuusipuuta. Kuoritut puut pirstotaan lastuiksi,
jotka keitetään happamessa kalsiumsulfiittiliuoksessa.
Sulfaattimenettelyssä käytetään
keittolipeää, joka sisältää natronlipeää,
natriumsulfidia ja natriumsulfaattia.
Raaka-aineena ovat kuusi, mänty, myös
sahanjätteet. — Eri menetelmin saatu
selluloosa pestään, lajitellaan, kuivataan
ja leikataan arkeiksi. — Sulfiittiselluloosa
on valkoista ja sitä käytetään vahvempien
paperien valmistukseen, natroni- ja
sulfaattiselluloosaa täytyy valkaista, jos
siitä valmistetaan valkoista paperia. ks.
kuvaliitettä Paperinvalmistus.
Puuveistos ks. Puunleikkaus.
Puuvilla l. pumpuli, viljeltyjen
puuvillapensaiden siemenkarvat. Nämä ovat
melkein puhdasta selluloosaa, 1-4 cm
pitkiä, 1-soluisia, kuivuneina ilmaa
sisältäviä ja sen vuoksi tav. valkoisia.
Puuvillakankaat jaetaan sidoksen
mukaan seuraavasti: 1) kaksivartiset
p.: karttuunit, kalikoot, šifongit ja
perkalit, skotlanninbatistit ja musliinit,
molinot sekä tylli ja harsokankaat;
2) toimikkaat: tvillit, moleskin,
molton, nankinit, barchent j. n. e.;
3) pomsikankaat: m. m. satiinit;
4) sidoskuviolliset: m. m. ripsit,
pikeet, puuvilladamasti, ontelokankaat,
vakosidoksiset (cord-) p. P:ta ovat vielä
puuvillasametit (manchester). Värjäyksen
ja viimeistelyn kautta saadaan ginghamit,
flanellit, printersit y. m.
Puuvillakärsäkäs (Anthonomus
grandis), puuvillanviljelyksen vaarallinen
tuhohyönteinen (kovakuoriainen). Naaras
laskee munansa kukkasilmuun tai siemenkotaan,
niistä kehittyvät toukat turmelevat kukan
tai siemenkarvat. Pohjois-Amerikassa.
Puuvillapensaat (Gossypium)
kuuluvat malvakasveihin, us. lajeja viljellään.
Ne ovat 0,5-1,5 m korkeita monivuotisia ruohoja
 |
|
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
