- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
1049-1050

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Pyörrevirrat-Pähkinäsaaren rauha

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Pyörrevirrat, Foucault’n pyörrevirrat (ks. t.).

Pyörtyminen aiheutuu siitä, että veri
äkkiä virtaa pois aivoista. Se johtuu
m. m. tuskasta, voimakkaista mielenliikutuksista,
ruumiillisesta rasituksesta, verenvuodosta
y. m. s. Pyörtynyt on asetettava pitkälleen
niin, että pää on yhtä matalalla kuin muu ruumis,
kiristävät vaatteet on avattava, kasvoja voi
pyyhkiä kylmällä vedellä tajunnan
palautumisen jouduttamiseksi.

Pyörä, liikeneuvojen, koneiden y. m.
laitteiden tärkeimpiä osia pyörivän
liikkeen aikaansaamiseksi, sen siirtämiseksi
ja sen muuttamiseksi suoraviivaiseksi
j. n. e. Pyörän osia ovat kehä, puolat
ja napa. — Ajoneuvojen p:t ovat tav.
puusta; kehä tehty neljänneksistä,
kuudenneksista, joskus kahdeksanneksista
(„pöydästä", „talloista"), kehää pitää
koossa kutistamalla paikoilleen pantu
vanne l. rengas. Puolia (kehrävarsia,
värttinävarsia) on 8-12; navassa
(rummussa) on valurautainen putki, „pyssy",
kulumisen vähentämiseksi. ks. myös
Hammaspyörä ja Hihnapyörä.

Pyörähdyskappale ja pyörähdyspinta,
matem., syntyvät siten, että tasokuvio
pyörähtää akselinsa ympäri. Kyseellistä kuviota
sanotaan p:n emäviivaksi l. meridiaanikäyräksi.
Tämän pisteet piirtävät p:n leveysympyrät.

Pyörämylly, kollerimylly (ks. t.).

Pyörätauti, pyörimistauti,
eläinl., lampaissa, harvoin naudoissa;
aiheutuu erään koirissa elävän
heisimadon (Tænia cænurus) rakkomadon
kehittymisestä aivoissa, missä se
kasvaessaan puristaa aivokudosta ja aiheuttaa
eläimessä tahatonta pyörimistä ja kiertämistä.

Pyörökaarityyli, romaaninen tyyli (ks. t.).

Pyöröpuu, runhultti, yhteisnimi
aluksen takilassa esiintyville pyöröpuille,
joihin kuuluvat mastot, tangot, raa’at.
kokkapuut, puomit, kahvelit y. m.

Pyörörauta, kankirauta, jonka
poikkileikkaus on ympyrä.

Pyörösakset ks. Sakset.

Pyöveli, oikeastaan raskaammanlaatuisen
kuolemantuomion, kuten hirttämisen,
teilaamisen j. n. e. täytäntöönpanija,
vastakohtana mestaajalle. P.
nimitystä on käytetty kuitenkin
merkitsemään molempia.

Päevaleht, Tallinnassa ilmestyvä
puolueeton sanomalehti, per. 1905.

Pähkinä, 1-siemeninen, aukeamaton
hedelmä. Ahtaammassa merkityksessä:
pähkinäpuun hedelmä.

Pähkinähakkinen (Nucifraga
caryocatactes),
varislintu, ruskea,
valkotäpläinen, 34-36 cm pitkä. Pesii
vanhanmaailman pohjois- ja keskiosissa,
Suomessa vain lounaisimmassa kulmassa;
kiertomatkoillaan syksyllä ja talvella
(m. m. 1900, 1911, 1913 ja 1917) tavattu
koko alueellamme. Syö hyönteisiä,
marjoja, siemeniä, jyviä ja pähkinöitä.
Pesä kuusessa.

illustration placeholder

Pähkinähakkinen.

Pähkinälinna (ruots. Nöteborg,
saks. Schlüsselburg, suom. väännös Lyyssinä),
pikkukaup. Inkerinmaalla, Venäjällä,
Nevan niskassa. P:n alkuperäinen nimi oli
Pähkinäsaari, jossa 1323 tehtiin
Pähkinäsaaren rauha (ks. t.). Oli usein
sotanäyttämönä, ruotsalaisten hallussa
1612-1702.

Pähkinänakkeli (Sitta europæa),
varpuslintu, puukiipijäin sukulainen.
Selkäpuolelta siniharmaa, alta valkoinen.
14,5-16,5 mm pitkä. Asuu lehtimetsissä ja
puistoissa, pesii onttoihin puihin.
Kiipeilee puissa erittäin taitavasti, pystysuoraa
runkoa alaspäinkin. Syö siemeniä ja
hyönteisiä. Suomessa tavattu satunnaisesti
(runsaasti 1900), ei koskaan pesivänä.
Skandinaavian eteläosissa, Keski- ja
Itä-Euroopassa.

Pähkinäpuu l. pähkinäpensas
(Corylus avettana), 3-6 m korkea
pensasmainen puu, norkkokasvi, joka
kukkii keväällä paljasoksaisena. Hedenorkot
pitkät, eminorkot pienet, sumumaiset,
punaluottiset. Lehdet pyöreän herttamaiset.
Hedelmät, pähkinät, lehtimäisen kehdon
ympäröimät. Etelä-Suomessa.

illustration placeholder

Pähkinäpuun oksia (toisessa
kukkia, toisessa hedelmiä).

Pähkinäsaaren rauha, ensim. Ruotsin ja
Novgorodin välinen rauhanteko, tehty
1323. Sen mukaan jaettiin Etelä-Karjala
kahtia. Raja kulki Siestarjoesta Vuoksen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0579.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free