Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1051-1052 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Pähkinäöljy-Päivänpaisteautografi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

poikki Särkilahteen Saimaan itäpäähän
ja sieltä Sääminginsalon, Siitinselän,
Karjalankosken, Kolimakosken kautta
Petajokeen (nyk. Pyhäjokeen) ja Pohjanlahteen.
Kun uudisasutus lännestäpäin oli ottanut
haltuunsa Pyhäjoen pohjoispuolellakin olevan
Pohjanlahden antakaistaleen, ei rajaviiva sielläpäin
koskaan tullut voimaan, ks. Suomi,
historia (kartta).

Pähkinäöljy, pähkinäpuun siemenistä
puristettu öljy. Keltainen, kirkas,
hajuton, kuivumaton.

Pähkämö (Stachys), kasvisuku
huulikukkaisten heimoa. Meillä kapealehtinen
suo-p. (S. palustris) yleisenä
rikkaruohona. Hopeanvałkoinen, pehmeäkarvainen
S. lanata koristekasvina,

Päihtymys, äkillinen alkoholimyrkytys.

Päijänne, Kymijoen vesistön
keskusjärvi, Saimaan jälkeen maamme suurin
järvi (Laatokkaa lukuunottamatta), 129
km pitkä, suurin leveys 23 km, veden
pinta-ala 1,111 km², saarien pinta-ala
331 km². Suurin syvyys, pohjoisosassa,
93 m, keskisyvyys 17 m. P. on syntynyt
useiden halkeamalaaksojen yhteensulautumisen
kautta, minkä vuoksi sen muoto on hyvin
liuskainen. Rannat yleensä verraten korkeat,
vuoriset ja metsäiset. vrt. Kymijoen vesistö.

Päistäret ks. Pellava.

Päistärpää, maatila Sauvossa.

Päivystys. Sekä upseereita että
aliupseereita määrätään vuorotellen
valvomaan ja tarkastamaan sisäpalvelusta
kasarmeissa sekä olemaan tällöin aina
tavattavissa.

Päivä. 1. Se osa vuorokaudesta, jolloin
aurinko on taivaanrannan yläpuolella.
P:n pituus vaihtelee maant. leveyden
ja vuodenajan mukaan, ollen kääntöpiirien
välissä läpi vuoden n. 12 tuntia,
syys- ja kevätpäiväntasauksen aikaan
samoin 12 tuntia yli koko maapallon,
kesäpäivänseisauksen aikana sitä pitempi,
kuta pohjoisempi maant. leveys; 60°
leveydellä 18,5 tuntia, pohjoisnavalla 6 kk.;
talvipäivänseisauksen aikaan päinvastoin,
60° leveydellä 0,5 tuntia, samalla kuin
pohjoisnavalla on 6 kk. yö. — 2. = vuorokausi.

Päiväjärjestys on se järjestys, jossa
asiat on määrätty käsiteltäviksi viraston
tai edustuslaitoksen istunnossa. Kun
Eduskunnassa asianomainen hallituksen jäsen
on antanut vastauksen tehtyyn
välikysymykseen tai hallituksen puolesta on
ilmoitettu, ettei asian laadun vuoksi voida
kysymykseen vastata, ja keskustelu
asiasta on julistettu päättyneeksi, esittää
puhemies Eduskunnan hyväksyttäväksi
n. s. yksinkertaisen p:een
siirtymisen, jonka sanamuoto on:
„kuultuansa annetun selityksen Eduskunta
siirtyy p:een". Jos tätä ei hyväksytä,
on asia lähetettävä valiokuntaan, jonka
tulee ehdottaa n. s. perusteltua
p:een siirtymistä, mistä Eduskunta
sitten päättää (V. J. 20/7 1908, 32 §,
muutettuna 31/12 1917 lailla).

Päiväkorennot, surviaiset (Ephemeridæ),
korennoisia, joiden takaruumiin päässä 2-3
pitkää sukasta, etusiivet takasiipiä paljon
suuremmat, etumainen raajapari tuntosarvien tavoin
eteenpäin suuntautunut. Täysimuotoisten suuosat
ja suoli surkastuneet; ne eivät syö mitään,
elävät vain muutamia päiviä, jotkut lajit vain
muutaman tunnin. Toukat elävät vedessä,
hengittävät takaruumiin kahden puolen
olevilla ilmaputkikiduksilla. Toukasta
kuoriutuu täysimuotoisen (imagon)
kaltainen „subimago", joka kuoriutuu vielä
kerran, ennenkuin tulee sukukypsäksi.


Päiväkorennon
muodonvaihdos.

Päiväkunta (ruots. dagsled),
keskiajalla ja uudenajan alussa maassamme
käytetty metsäalueen mitta, nähtävästi
miehen p:ssä kulkema matka (2-3 penik.).

Päiväkäsky, sotaväessä päivittäin
annettava kirjallinen käsky, joka
sisältää määräykset palveluksesta y. m.

Päivämäärän raja, pohjoisesta
etelään kulkeva, 180° meridiaaniin
suunnilleen liittyvä rajaviiva, jonka yli
kuljettaessa on sovittu päivämäärän
muuttuvan.

Päivänannos, muona-annos (ks. t.).

Päivänkakkara (Chrysanthemum
leucanthemum), mykerökukkaisten heimoon
kuuluva yleinen ruohokasvi, jonka
kielimäiset laitakukat valkoiset, torvimaiset
kehräkukat keltaiset. Yleinen koko
maassamme pelloilla, niityillä ja pientareilla.
Viljellyistä p:ista ks. Krysanteemit.

Päivänpaisteautografi (jälkiosa kreik.),
koje, joka itse merkitsee ne ajat,
jolloin on ollut päivän paistetta.
Tavallisimman p:n muodostaa pyöreä lasipallo;
tämä taittaa auringon säteet
polttopisteeseen, jonka ura kulkee pitkin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>