Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1063-1064 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Päästäiset-Päävero

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Päästäiset (Soricidæ), hiirien
näköisiä, hyönteissyöjien lahkoon kuuluvia
nopealiikkeisiä pikkuimettäväisiä, joilla on
suippo kuono, hoikat jalat ja pitkähkö häntä.
Meikäläinen tavallinen päästäinen
(Sorex vulgaris) on 6,5 cm
pitkä (häntä lähes 4 cm), selkäpuolelta
tummanruskea, alta vaaleanharmaa. Yleinen
koko maassamme. Syö hyönteisiä, toukkia,
matoja y. m. s. Pesä mättäissä, puiden
juurien alla y. m. On liikkeellä talvisinkin.
— Vesipäästäinen (Crossopus
fodiens) on yli 7 cm pitkä (häntä lähes
6 cm), selkäpuolelta musta tai mustanruskea,
alta valkoinen, väriraja selvä. Asuu vesien
lähistössä, ui hyvin (varpaat karvareunaiset,
häntä sivuilta litistynyt). Syö paitsi
maaeläimiä myös kalanpoikasia. Yleinen koko
maassamme.

Tavallinen päästäinen.

Päästäminen, karkaisun jälkeinen
teräksen käsittely, jonka tarkoituksena
on poistaa karkaisun aiheuttama
hauraus. P. aikaansaadaan uudelleen
kuumentamalla ahjossa, kuumalla hiekalla
tai raudalla, jolloin päästölämpö
määritellään päästö väreistä (ks. t.), rasvan
syttymisestä, puulastujen kipinöimisestä, tai
sulassa lyijyssä tai suolaseoksessa,
jolloin lämpö voidaan tarkemmin määrätä
lämpömittarilla, vrt. Myöstäminen.
[Pero, „Karkaisijan käsikirja" (1926).]

Päästökirja, aikaisemmin voimassa
olleen palkollissäännön mukaan isännän
palkolliselle antama todistus palveluksesta
ja siitä, että palkollinen oli vapaa hänen
palveluksestaan. 1/6 1922 annetun
työsopimuslain mukaan vastaa p:aa työsuhteen
päättyessä työnantajan työntekijälle
annettava todistus.

Päästövärit, teräksen kirkkaalle
pinnalle määrätyissä lämpötiloissa
ilmestyvät värit, jotka aiheutuvat
happeumakerroksessa tapahtuvista
interferenssi-ilmiöistä. Värit esiintyvät
seuraavissa lämpötiloissa: oljenkeltainen
220-230°, tummankeltainen 240°, punaruskea
265°, purppuranpunainen 275°, sinipunerva
285°, tummansininen 295°, vaaleansininen
310° ja harmaa 330°:ssa.

Pääsävellaji, mus., on mikä sävellaji
hyvänsä, johon jonkun sävellyksen
harmoninen rakenne perustuu. Kaikki muut
sävellyksessä esiintyvät sävellajit saavat
taiteellisen vaikutuksensa siitä, miten ne
suhtautuvat p:iin.

Päätäuti, pääntauti (ks. t.).

Päätelmä on ajatustoimitus, joka
johtaa yhden arvostelman l. väitteen,
„päätöslauseen" l. „johtopäätöksen", toisista
arvostelmista, jotka ovat sen perusteina
l. „premisseinä". P. on välitön, jos
päätöslauselma johdetaan yhdestä ainoasta
premissistä, välillinen, jos päätöslause
johdetaan asettamalla yhteen vähintään
kaksi premissiä, esim. „rikokset on
rangaistava", „varkaus on rikos", „siis
varkaus on rangaistava".

Päättymä, perfekti (ks. t.).

Pääty, harja- tai pulpettikattoisissa
rakennuksissa kattokaltevuuksien ylhäältä
rajoittama seinäpinnan yläosa.
— Päätykatto, kahtaanne kallistuva katto.
— Päätykolmio l. tympanon,
satulakattoisen rakennuksen ylin, kolmiomainen,
antiikin rakennuksissa joka sivulta
kattolistan rajoittama pääty ala.
Kuva ks. I osa. p. 238, II osa, p. 733.

Päätös. Tuomioistuimen tai muun
viranomaisen ratkaisuja jossakin asiassa
sanotaan yleensä p:iksi, ja milloin on
kysymyksessä jokin välitoimenpide,
sanotaan p:ta väli-p:ksi. Alioikeuden
ratkaisuja konkurssiasioissa sekä
ylioikeuksien ratkaisuja vedotuissa ja
nostoasioissa sanotaan kuitenkin tuomioiksi.

Päätöslasku (lat. regula de tri),
päättelymenetelmä, jota käytetään
tuntemattoman arvon määräämiseen kolmesta
tunnetusta. P:ua voidaan käyttää, milloin
on kysymyksessä kaksi suurelaatua, jotka
ovat suoraan tai kääntäen (vastakkain)
verrannolliset, ja näiden suurelajien
vastaavat arvot tunnetaan yhdessä
tapauksessa. Esim. tavaran määrä ja hinta
(suora verrannollisuus), tavaran koko ja
tarvittava määrä (vastakkainen
verrannollisuus). — Moniehtoisessa
p:ssa päättely perustuu useampiin
verrantoihin.

Päätösosa, finaali 1 (ks. t.).
— Päätösponsi, lopputeema (ks. t.).

Päätösvaltaisuus, tuomioistuimen,
viraston tai kokouksen senlaatuinen
kokoonpano, että se saattaa laillisesti ryhtyä
päätöstä tekemään.

Päävahti, upseerin johdossa oleva
tarvittavan suuruinen vahtiosasto, joka
huolehtii vahtipalveluksesta erinäisissä
vahtipaikoissa. P.-rakennuksessa säilytetään
myös arestissa olevat sotilashenkilöt.

Päävero, uudenajan alussa Suomessa
maksettu vero, joka suoritettiin
verojärjestelmän pääperusteen mukaan
(manttaalilta, kiukaalta l. savulta,
veromaalta, atralta).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>