Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Pää-ääni-Pörssi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Pää-ääni, mus., moniäänisessä
sävellyksessä se ääni, jota kulloinkin toiset
äänet säestävät. Homofonisessa tyylissä
on p:nä yhtäjaksoisesti sama ääni,
polyfonisessa alinomaa vaihdellen milloin
mikin eri äänistä.
Pöhlmann [pöl-], Robert
(1852-1914), saks. historioitsija. Julk.
tutkimuksia antiikin historiasta, m. m.
„Grundriss der griechischen Geschichte".
Pöhö, vesipöhö, edeemi,
ödeema, taudillinen kudosnesteen
keräytyminen ja siitä aiheutuva turvotus
varsinkin ihonalaisissa solukoissa.
Pöllyvaara, Pöllövaara, vuori
Kajaanin pohjoispuolella. Näköalapaikka,
jossa 22 m korkea näkötorni.
Pölläkkälä, kylä Muolaassa Vuoksen
varrella. P:n ja Suursaaren sahat, ed.
Hackman & Co:n omistama (per. 1891),
jälkim. Ahlström o.-y:n (per. 1895).
Yhteiskoulu. Liimatan-Pölläkkälän radan
tuleva pääteasema.
Pöllöt (Striges), lintulahko,
joka us. vieläkin luetaan petolintujen (ks. t.)
alalahkoksi. Pää iso, pyöreä, silmät
eteenpäin suuntautuvat; silmien ympärillä
tankeat, säteittäiset höyhenet, jotka
muodostavat n. s. naamakiehkuran. Nokka lyhyt,
yläleuka koukkumaisesti kaartunut.
Höyhenys tuuhea ja pehmeä. Raatelujalat,
joissa liereät kynnet; nilkat ja varpaat
höyhenpeitteiset. Liikkuvat pääasiallisesti
öisin. Syövät etupäässä pieniä
imettäväisiä ja lintuja; oksentavat
liukenemattomat ruoanjätteet oksennuspalloina.
Pesivät puunkoloihin, kallionrotkoihin,
vanhaan variksenpesään, jotkut maahankin.
Munat pyöreähköt, valkeat, täplättömät.
ks. Helmipöllö, Hiiriäispöllö,
Huuhkaja, Lapinpöllö, Sarvipöllö, Suopöllö,
Tunturipöllö, Varpuspöllö, Viirupöllö.
Pöltsamaa, kauppala Virossa, Tartosta
luoteeseen. 2,100 as.
Pöly, tomu (ks. t.).
— Pölymaa, lössi (ks. t.).
Pölynimijä, tomunimijä (ks. t.).
Pölysade, pasaatitomu (ks. t.).
Pölytys, siemenkasvien siitepölyn
kulkeutuminen heteiden ponsista emien
luoteille. Eräissä kukissa on itse-p.
(autogamia), s. o. oman kukan siitepölyllä
tapahtuva p. ainoana p.-tapana, toisinaan
kasvi turvautuu siihen hätäkeinona, ellei
ristipölytystä (allogamia), s. o.
toisen kukan siitepölyn joutumista emin
luotille, ole tapahtunut. Useimmilla
kasveilla risti-p. tuottaa parempia siemeniä.
Siitepöly joutuu toiseen kukkaan joko
tuulen (tuulensuosijat) tai hyönteisten
(hyönteissuosijat), joskus nilviäisten tai
kolibrien välityksellä. Tuulensuosijoilla
ovat kukat yleensä pienet, vähän näkyvät,
siitepölyä paljon, siitepölyhiukkaset
kuivia, heteet tai kukat tai kukinnot
heiluvia, luotit suuret ja karvaiset, mettä
ei ole (esim. havupuut, koivu, leppä,
heinäkasvit, sarat). Hyönteissuosijoilla ovat
kukat tai kukinnot yleensä loistavat,
siitepölyä vähemmän, siitepölyhiukkaset
tahmeita, usein piikkisiä, kukat tuoksuvia,
us. niissä on mettä. Useilla kasveilla
on erikoisia itsepölytyksen ehkäisemiskeinoja:
aikaisheteisyys ja aikaisemisyys
(ks. Aikais-eminen), emin vartalon
erilaisuus (ks. Heterostylia) ja
erilaisia laitteita, jotka vaikeuttavat oman
kukan siitepölyn pääsyä luotille.
Pönttövuoren tunneli, Jyväskylän-Pieksämäen
rataosalla, 17 km Jyväskylästä itään, Pönttövuoren
läpi 1914-17 rakennettu, 1,223 m pitkä.
Pöppelmann, Matthäus Daniel
(1662-1736), saks. arkkitehti, Dresdenin
(ks. t., kuva) Zwingerin rakentaja.
Pörssi on rakennus, johon
liikemiehet säännöllisesti, enimmäkseen
päivittäin erityisen p.-tunnin
ajalla kokoontuvat tekemään kauppoja y. m.
liikesopimuksia. Myös säännöllisesti
pidettyjä kokouksia, joissa määrättyjen
sääntöjen mukaan tehdään kauppoja,
sanotaan p:ksi. Suomessa on vain
Helsingissä p.-rakennus (v:sta 1912). — P:lle
 |
Helsingin pörssitalo (pihalta). |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
