Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1083-1084 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Radiatsioni-Radio

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Radiopiirrosten avain: 1 yhtyvät, 2 risteilevät johdot, 3 virrankatkaisija, 4 Morsen avain,
5 voltti-, 6 ampèremittari, 7 kidedetektori, 8 kuulotorvet, 9 ääneenpuhuja, 10 kaksi eri
mikrofonia, 11 säädettävä vastus, 12 itseinduktsionikäämi, 13 sama, säädettävä, 14 „variometri"
(kaksiosainen itseinduktsionikäämi, jonka osien keskinäinen induktsioni säädettävä), 15 säädettävä
induktiivinen kytkentä, 16 rautasydäminen käämi, 17 kondensaattori, 18 sama, säädettävä,
19 antenneja, 20 kehäantenni, 21 A hehkuparisto (4—6 volttia), B anodiparisto (40—100 volttia),
22 tasavirtakone, 23 vaihtovirtakone, 24 induktsionikoje, 25 kipinäväli yaimenemattomin
kipinöin, 26 sama, vaimenevin, 27 valokaarivärähtelijä, 28 ioniputki, 29 maajohtoja, 30 itsetoimiva
katkaisija (Grammen vasara). — 31 Ioniputkilähetyskoje. — 32, 33 Yksinkertaisia
kidevastaanottimia. — 34 Yksiputkinen ioniputkivastaanotin.

voidaan säätää muuntamalla kondensaattorin
suuruutta (kapasiteettia) tai purkauspiirin
itseinduktsionia. Purkausvirta kestää tosin
hyvin lyhyen ajan, koska kipinävälin suuri
vastus vaimentaa värähtelyt nopeasti.
Tajuttavien merkkien aikaansaamiseksi
kondensaattori varataan sähkövirtalähteestä
yhä uudelleen, niin että purkaukset voivat kestää
pitkähkön ajan yhtä mittaa. Morsen avaimella
voidaan täten lähettää pitkiä ja lyhyitä
merkkejä (Morsen aakkosia). Tämän
alkuperäisen lähetystavan mukaan r:ta
usein nimitetään kipinälennättimeksi,
r.-lennätystä kipinäsähkötykseksi. Tansk.
Poulsenin onnistui (1906) käyttää soivaa
valokaarta (vrt. Kaarivalo)
värähtelyjen synnyttämiseen. Täten syntyvä
värähtely on miltei vaimenematonta, ja
sen intensiteettiä voidaan säätää m. m.
mikrofonilla, niin että alkuperäinen,
erittäin taaja sähkömagneettinen
värähtely joutuu kantamaan harvempaa
värähtelyä, jonka taajuus on niissä rajoissa,
että sen voi korvalla tajuta. Tähän
perustuu puheen ja musiikin lähetys r:lla.
Viime aikoina on ennen mainitut
värähtelijät miltei syrjäyttänyt värähtelijä,
jonka pääosana on ioniputki (ks. t.)
eli katodisädeputki, jossa niinikään
itseinduktsioiiiltaan ja kapasiteetiltaan
sopivaan johtopiiriin yhdistettynä saadaan
syntymään vaimenemattomia värähtelyjä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>