Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1159-1160 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Rauta-alunat-Rautabetoni

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

kylmänä, fosforinpitoisuus punahehkussa;
valu-r:ssa niiden läsnäolo ei ole
vahingoksi. Erikois-r:sta ja -teräksistä
mainittakoon puupitoinen r., jota käytetään
tykkien valamiseen (Si-pitoisuus
0,2-0,4 %) ja työkaluteräkseksi
(1,3 % Si + 0,9 % Mn). Sähkökoneisiin on
osoittautunut sopivaksi 2,5 % piitä sisältävä r.
sekä r.-aluminium-lejeeraus (2,25 % Al),
näillä molemmilla kun on erittäin pieni
hysteresis. R:n kromilejeeraukset ovat
hyviä työkaluteräksiä, miltei
kulumattomia, eivätkä ruostu. Rasitettuihin
koneosiin ja ratakiskoihin käytetään
mangaanilejeerausta, jonka venyväisyys ja
lujuus lisääntyvät karkaistaessa.
Sopivissa määrin lisäämällä mangaania tai



nikkeliä saadaan r.-lajeja, joilla ei ole
magneettisia ominaisuuksia.
Nikkelilejeeraukset ovat myös lujia; eräät
niistä eivät laajene eivätkä supistu
nimeksikään lämpötilavaihteluissa (invar);
myöskin näiden joukossa on ruostumattomia
lajeja. Volframinpitoinen teräs (10 %) ei
menetä kuumennettaessa karkaisuaan
(pikateräs). — Maailman raudantuotannosta
ks. piirroksia (myös ed. palstalla).

Rauta-alunat, ferrisulfaatin, Fe₂(SO₄)₃,
ja alkalisulfaattien kaksoissuoloja, esim.
KFe(SO₄)₂ + 12H₂O.
— Rauta-asbesti, valkeata, hienoa
kvartsimassaa, jota kokoontuu masuunien
uurteisiin ja kulmiin.

Rautabakteerit, bakteereja, jotka
hapettavat rautakarbonaattia rauta- (ferri-)
hydroksidiksi. Muodostavat usein
suolattomissa vesissä ruosteenväristä limaa.

Rautabetonisillan kantta tehdään.

Rautabetoni, betonista tehty rakenne,
jonka sisälle on sovitettu
järjestelmällisesti rautavahvikkeita. Nämä on
sovitettu niihin kohtiin, joissa syntyy
vetojännityksiä. Betoni tarttuu rautaan,
jotapaitsi rautojen päät on taivutettu
koukulle; lisäksi kierretään varsinaisten
jäykisterautojen ympäri ohkaisia


Tehdasrakennuksen rautabetonirunko tekeillä,
alaosa valmis, yläosa telineissä, keskellä
hissitorni.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>