- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
1161-1162

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Rautahiilioksidi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


poikittaisia hakarautoja (vrt.
Hennebique-järjestelmä). K. on
lujaa ja säilyy ilmassa ja vedessä paremmin
kuin puu eikä kaipaa erikoista hoitoa eikä
korjausta. Rakennuksissa se muodostaa
yhden ainoan yhtenäisen kappaleen.
Toiselta puolen r.-rakenteet ovat raskaampia
kuin puu ja rauta ja niitä on vaikea
purkaa ja muuttaa, ne eivät myöskään
kestä hyvin happoja eivätkä veden tai
suolojen vaikutusta.

Suomessa tehtiin ensim. r.-rakenteet
1905. Nyk. r:n käytäntö on hyvin
yleinen. Siitä tehdään paitsi rakennuksia
jopa suuria siltoja (meillä esim. Korian
silta, ks. t., kuva), vesitorneja ja
-säiliöitä, kanava- ja satamarakennuksia,
savupiippuja, aitapylväitä y. m.
[Nykänen (1913); Weyerstall (1913).]

Rautahiilioksidi, raudan ja
hiilimonoksidin (häkä) yhdistyksiä, joita
syntyy esim. rautakamiinoissa hiilimonoksidin
imeytyessä rautaan. Hajoavat helposti,
antaen myrkyllistä hiilimonoksidia.

Rautainen annos, muona-annos
(pääasiassa säilykkeitä), jonka jokainen
sotilas sota-aikana kantaa mukanaan, ja
joka sisältää niukan ravinnon 3:ksi päiväksi.

Rautainen palkkalaki ks. Työpalkka.

Rautajärvi, ratsutila Luopioisissa.

Rautakala (Gasterosteus),
piikkieväisiin kuuluva luukalasuku. Ensimmäisestä
selkäevästä vain 3-10 liikkuvaa piikkiä,
kummankin vatsaevän paikalla on samoin
piikki. Meillä 2 lajia: 3-piikkinen r.
(G. aculeatus) ja 10-piikkinen r.
(G. pungitius). Ed. 5-8 cm pitkä,
koiras kutuaikana punainen. Yleinen
merenrannikolla, harvinainen sisävesissä.
Jälk. 4-5 cm pitkä, selkäpuolelta vihertävä,
kupeilta hopeanhohtoinen, mustajuovainen.
Yleinen sisävesissämme, meressä
harvinainen. Syövät pieniä vesieläimiä. R:jen
koiras rakentaa taidokkaan pesän
levärihmoista ja muista kasvinosista,
houkuttelee sinne naaraita laskemaan
mätinsä, maidittaa tämän, vartioi ja
puolustaa pesää, munia ja poikasia. — R:t
esiintyvät paikoitellen semmoisin joukoin,
että niitä pyydystetään öljynkeittoa
varten, sikojen ja kanojen ruoaksi tai
lannaksi.

illustration placeholder

Kolmepiikkinen rautakala pesineen.


Rautakansleri, Bismarckista käytetty
nimitys, jolla viitataan hänen sanoihinsa,
että Saksan yhteys oli ainoastaan
„raudalla ja verellä" aikaansaatavissa.

Rautakausi, esihist. ajanjakso, jonka
kuluessa rauta on ollut pääasiallisimpana
teräaseitten raaka-aineena. R. seuraa
pronssikautta ja on viimeinen esihist.
ajanjakso. Etelä-Euroopassa r. käsittää
viimeisen vuosituhannen e. Kr., Skandinaaviassa
ja meillä se kestää n. 600 e. Kr.—
1000 j. Kr. R. jaetaan Keski-Euroopassa
Hallstattin aikaan (900-450 e. Kr.) ja
La Ténen aikaan (450—Kr. s.), Skandinaaviassa
esiroomalaiseen (n. 600 e. Kr.— Kr. s.) ja
roomalaiseen r:een (Kr. s.— n. 400 j. Kr.),
kansainvaelluksen aikaan (400—n. 800) ja
viikinkiaikaan (n. 800—1050) sekä Suomessa
varhaisempaan ja myöhäisempään r:een,
rajavuotena n. 700. vrt. Suomi, historia.

illustration placeholder

Rautakauden esineitä Suomesta, 1 hevosenkenkäsolki,
2 sotakirves, 3 kaarisolki, 4 miekka,
5 väkäkeihäs. 1 ja 3 pronssia.

Rautakelta, keltainen, raudanpitoinen
mineraaliväri.

Rautakonstruktsioni, rakenteet, jotka
ovat tehdyt erilaisista rautapalkeista
y. m. ja joita käytetään silta-, kattotuoli-
jopa kokonaisissa huonerakennuksissa
ja lisäksi suurissa pylväissä y. m. On
saanut ankaran kilpailijan rautabetonista.
[„Tekn. käsikirja"; Asp, „Huonerakenteiden
oppi" (1908).]

Rautakruunu ks. Kruunu.

Rautakynsi, sinkilä (ks. t.).

Rautala, Emil (s. 1883), turkulainen
muotokuvamaalari.

Rautalakka, kivihiilipien tervaöljyliuos,
käytetään mustana lakkana.

Rautalammin reitti, itäisin Kymijoen
vesistön kolmesta suuresta latvareitistä.
Saa alkunsa Kiuruveden ja Pielaveden

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0639.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free