Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ristiriitaisuuden laki-Ristniemi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
tuhottiin jo matkalla, viimeiset Vähässä-Aasiassa.
Hyvin varustettu pääarmeija seurasi (1096)
Bouillon’in Gottfridin, tämän veljen Balduinin
y. m. johdolla. Konstantinopolissa siihen yhtyi
muita joukkoja, päällikköinä Toulousen kreivi
Raimund, Normandien herttua Robert,
Tarenton ruhtinas Bohemund ja hänen
sukulaisensa Tankred y. m. Keisari
Aleksios toimitti sitten sotajoukon Aasian
puolelle. Ristiretkeilijät kulkivat
Vähän-Aasian halki, valloittivat Antiokian ja
puolustivat sitä menestyksellisesti
Mosulin emiiriä vastaan (1098). Antiokia jäi
Bohemundille. Heinäkuussa 1099 valloitettiin
Jerusalem egyptiläisiltä. Gottfridille
tarjottiin kuninkaanarvo, mutta hän
kieltäytyi siitä ja omaksui „pyhän haudan
suojelijan" nimen. Häntä seurasivat
kuninkaina Balduin I ja Balduin II.
— Toinen ristiretki (1147-49)
aiheutui siitä, että Edessä 1143 oli joutunut
muhamettilaisille. Clairvaux’n apotti
Bernhard puuhasi uutta retkeä, jonka johtoon
asettuivat Ranskan kuningas Ludvig VII
ja Saksan keisari Konrad III. Retki ei
vienyt mihinkään tulokseen. — V. 1187
Egyptin sulttaani Saladin valloitti
Jerusalemin ja suurimman osan Palestiinaa.
Sen johdosta lähtivät kolmannelle
ristiretkelle (1189-92) Saksan
keisari Fredrik I Barbarossa sekä Ranskan
ja Englannin kuninkaat Filip II August
ja Rikard Leijonamieli. Fredrik, joka
kulki maatietä, marssi Vähän-Aasian
halki, mutta hukkui 1190 Salef-virtaan.
Armeijan loppuosa yhtyi meritse
tulleiden Filipin ja Rikardin joukkoihin.
Akka valloitettiin 1191; pian sen jälkeen
Filip riitaannuttuaan Rikardin kanssa
palasi kotiin. Rikard jatkoi sotaa
tehden Saladinin kanssa aselevon 3 v:ksi.
Jerusalem jäi Saladinille, ja kristityt
saivat vain rannikkokaistaleen Tyroksesta
Jaffaan sekä luvan käydä aseettomina
pyhällä haudalla. — N. s. neljäs
ristiretki (1202-04) oli oikeastaan
suunnattu Egyptiin. Osanottajina olivat useat
Ranskan suurvasallit, ja näille venetsialaiset
toimittivat laivoja. Mutta Kreikan
prinssi Aleksios sai ristiretkeilijät
avunpyynnöillään kääntymään Konstantinopoliin
auttamaan hänen isäänsä takaisin
valtaistuimelle. Kaupunki valloitettiin
keisarin kuoltua vielä toistamiseen, minkä
jälkeen ristiretkeläiset valitsivat
keskuudestaan Flanderin kreivin Balduinin
keisariksi ja perustivat siten Latinalaisen
keisarikunnan (1204-61). — Vielä
tehtiin n. s. lasten ristiretki
1212, jolloin tuhannet Ranskan ja
Saksan lapset lähtivät liikkeelle. Yritys
sai surkean lopun, enemmistö uupui
matkalla, ja toiset joutuivat
orjakauppiaitten käsiin. — Viidenneksi
ristiretkeksi (1228-29) on tapana
nimittää keisari Fredrik II:n retkeä. Hänelle
Egyptin sulttaani myönsi 10-vuotisen
välirauhan sekä Jerusalemin ja
melkoisen maa-alueen. — V. 1244 pyhä
kaupunki kuitenkin joutui uskottomille. —
Palestiinan takaisin valloittamiseksi
Ranskan Ludvig Pyhä teki kuudennen
ristiretken (1248-54). Hän
joutui Egyptissä koko sota joukkoineen
vangiksi. Lunnaat suoritettuaan hän pääsi
vapaaksi ja oleskeli Palestiinassa
suojaamassa kristittyjen omistuksia, kunnes
palasi Ranskaan. V. 1270 hän teki n. s.
seitsemännen ristiretken Tunikseen
valloittaakseen tämän maan veljelleen
Kaarlelle, Sisilian kuninkaalle.
Siellä hän kuoli ruttoon. — V. 1291
joutui Akka, viimeinen tärkeä kristittyjen
hallussa ollut paikka Palestiinassa,
muhamettilaisten käsiin. — R. kohottivat aluksi
paavien mahtavuutta, mutta niiden
johdosta elpynyt sivistysharrastus ja
tutkimushalu kääntyi aikaa myöten kirkon
ja sen päämiehen auktoriteettia vastaan.
Ne edistivät ruhtinasten valtaa siten, että
useat läänit, joiden omistajat kuolivat
retkillä, joutuivat ruhtinasten käsiin.
Kaupunkikuntain itsenäisiksi pääsemistä
r. jouduttivat, sillä niiden johdosta
vilkastuneen kaupan avulla porvarit
kokosivat rikkauksia ja ostivat itsensä
vapaiksi riippuvaisuudestaan. Maantieteellinen
käsitys ja yleensä koko henkinen
näköpiiri laajeni. R. vaikuttivat myös
elähdyttävästi runouteen ja aikaansaivat
varsinaisen ritarilaitoksen muodostumisen.
[Heyck (saks., 1900).]
Ristiriitaisuuden laki (principium
contradictionis), se yleinen ajatuslaki,
ettei saa omistaa millekään käsitteelle
ristiriitaisia määräyksiä.
Ristisiitos, kahden eri lajin, rodun tai
muunnoksen välillä tapahtunut siitos.
Ristisorsa (Vulpanser tadorna),
meillä harvinainen sorsalintu, jonka uroksen
kevätpuku mustan, valkoisen ja punaruskean
kirjava, siipipeili vihreä, uroksella
otsassa keväällä heleänpunainen kyhmy.
Ristituli, kahdelta tai useammalta
taholta ammuttu tuli. Erittäinkin
koetetaan antaa konekivääreillä sivustatulta,
kun jalkaväki ampuu suoraan vihollista kohti.
Ristniemi, Suomenlahteen pistävä
niemeke Viipurinlahden suulla, Säkkijärven
pitäjässä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
