Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1259-1260 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ristori-Ritarilaitos

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Ristori [-ō’-], Adelaide
(1822-1906), it. näyttelijätär, maailmankuulu
sekä koomikkona että ennenkaikkea traagillisten
osien esittäjänä.

Ristorno [-o’-] (it.), kaup.,
takaisinmaksu, väärin kirjaan pannun erän
oikaisu (ristoneerata); vakuutuksen
peruutus.

Ristseppälä, ent. lahjoitusmaa-alue
Heinjoella, valtion lunastama 1890.

Risunki, fašiina (ks. t.).

Risör [rīsör], kaup. Etelä-Norjassa,
Skagerrakin rannalla. 3,000 as.

Rita ks. Metsästys p. 114, myös kuva.

Ritardando [-da’n-] (it.),
mus. (lyh. ritard. tai rit.),
osoittaa aikamitan tilapäistä muuttumista
suhteellisesti hitaammaksi.

Ritari (ruots. t. saks.), ratsumies,
ratsusotilas. Ateenassa ja Roomassa
syntyi ratsusotilaista erityinen r.-sääty, joka
Roomassa muodosti rahaylimystön.
Keskiajan r.-sääty syntyi läänityslaitoksen
yhteydessä (ks. Ritarilaitos).
Uudempina aikoina r. on alemman aatelin tai
ritarikunnan jäsen (ritarimerkin saaja).

Ritariholma, Riddarholmen (ks. t.).

Ritarihuone, Ruotsissa ja Suomessa
rakennus, jossa aatelisto kokoontui valtiopäiville
(nyk. aateliskokoukseen), joskus aatelisto
korporatsioriina tai Valtiosäätynä. Ruotsin
nykyinen r. valmistui n. 1674, Suomen r.,
joka on Chiewitzin suunnittelema, 1858. Sen
ritarisalissa on kaikkien suom. aatelissukujen
vaakunat.

Suomen ritarihuone. Ritarisali aatelisvaakunoineen.

Ritarihuonejärjestys, säädös, joka
määrää aatelissäädyn kokoonpanon
perusteet sekä järjestyksen, jota on
noudatettava säädyn kokouksissa. Ruotsin ensim.
r. annettiin 1626. Siinä ritaristo ja aateli
jaettiin kolmeen luokkaan. Kullakin
suvulla oli luokassaan yksi ääni, jota
päämies tai suvun valtuutettu sai käyttää.
Äänestys tapahtui luokittain; mielipide,
jota kaksi luokkaa kannatti, tuli
päätökseksi. V. 1719 poistettiin luokkajako.
Kustaa III asetti kuitenkin jälleen voimaan
v:n 1626 r:n eräine lisäyksineen. Ruotsissa
v. 1866 julkaistu r. sisältää vain
säännökset aatelin kokoonpanosta ja
järjestyksestä aateliskokouksissa, aatelin
edustusoikeus valtiopäivillä kun silloin lakkasi.
Suomessa noudatettiin v:n 1626 r:tä
lisäyksineen Porvoon valtiopäivillä 1809
sekä vv:n 1863-64 ja 1867 valtiopäivillä.
Uusi r. vahvistettiin 1869. Se poisti
lopullisesti aatelin luokkajaon. Siinä
määrätään, että vasta sitten, kun
aatelissäätyyn korotettu henkilö on otettu
ritarihuoneeseen, hän on oikeutettu kantamaan
aatelisarvoa ja nauttimaan säädyn
etuoikeuksia. Kunkin suvun edustusoikeutta
valtiopäivillä käytti suvun päämies tai
hänen valtuuttamansa henkilö. Kun
eduskuntamuutoksessa 1906 aateli kadotti
edustusoikeutensa Valtiosäätynä, menetti
r:kin merkityksensä niiltä osilta, mitkä
tätä edustusta koskivat. Ritariston ja
aatelin väliaikaisilla valtiopäivillä 1906
tekemän päätöksen mukaisesti annettiin
22/11 1918 nykyinen r., jota on osaksi
muutettu Valtionhoitajan päätöksellä
13/5 1919. Voimassa olevan r:n mukaan
ritariston ja aatelin on kokoonnuttava
ritarihuoneeseen varsinaiseen
kokoukseen joka kolmas vuosi maaliskuussa
sekä hallituksen käskystä tai, jos
ritarihuoneen johtokunta katsoo sen
tarpeelliseksi, muunakin aikana väliaikaiseen
aateliskokoukseen. Oikeus ottaa osaa
kokoukseen on jokaisen ritarihuoneeseen
otetun suvun päämiehellä tai hänen
valtuuttamallaan.

Ritarikunta l. ritaristo,
keskiajalla hengellisten (ks. Hengelliset
ritarikunnat) tai maallikkojen
perustama yhdistys, jonka jäsenet yhteisen
ritarillisen tarkoituksen saavuttamiseksi
ottivat noudatettavakseen määrättyjä
sääntöjä. Niistä ovat saaneet alkunsa
nykyajan r:t l. tähdistöt, jotka ovat vain
nimellisesti yhdistyksiä, ks. Ritarimerkit.

Ritarilaitos. Sanaa käytetään vars.
niistä ilmiöistä, jotka ovat ominaisia
keskiajan läänitysvelvolliselle
sotilasaatelille ja sen elämälle. N. v:sta 1100
alettiin ritarilla käsittää henkilöä, joka
erityisin juhlamenoin oli otettu ritarisäätyyn
s. o. jonkinlaiseen sotilasaatelin
kansainväliseen veljeskuntaan. R.
kehittyi korkeimmilleen ristiretkien aikana,
jotka antoivat ritarien pyrkimyksille
uskonnollisaatteellisen päämäärän ja
vaikuttivat jalostavasti ritarisuuden
henkeen; niiden aikana hengelliset
ritarikunnat syntyivätkin. — Ritarikasvatus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>