Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Rudbeckia-Ruhr
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Rudbeckia, pohj.-amer. mykerökasvisuku.
Us. lajeja, m. m. kelta- tai punamykeröistä
„kultapalloa" (R. laciniata) viljellään
puutarhakasveina.
Rudbeckius [rūdbe’k-], Johannes
(1581-1646), ruots. yliopistomies, piispa.
R. oli 1604-13 Upsalassa ensin
matematiikan, sitten heprean ja lopuksi
teologian prof:na, v:sta 1618 Vesteråsin
piispa. R. on Ruotsin mahtavuudenajan
merkittävin kirkonmies.
Rude [ryd], François
(1784-1855), ransk. kuvanveistäjä. Töitä:
„Vapaaehtoisten sotaanlähtö 1792" l.
„Marseljeesi" Place de l’Étoilen riemukaaressa
Pariisissa ja Napoleon I:n patsas lähellä Dijonia.
Rudeen [-dē’n], Torsten
(1661-1729), ruots. piispa ja runoilija, prof. ja
tuomiorovasti Turussa 1706-08. [Hultin (ruots., 1902).]
Rudenschöld [rūdenšöld], Magdalena
(1766-1823), ruots. hovineiti, K. M. Armfeltin
rakastajatar. Sekaantui tämän salaliittoon
Reuterholmia vastaan, tuomittiin kuolemaan 1793,
armahdettuna vankeudessa kehruuhuoneessa,
vapautettiin 1798. [Lindvall (ruots., 1917).]
— Rudenschöld, Torsten (1798-1859),
ruots. yhteiskunnallinen kirjailija, kreivi.
Puhui kirjoituksissaan säätykierron puolesta;
toimi kansanopetuksen parantamiseksi.
— Rudenschöld, Ulrik (1704-65),
ruots. taloustieteilijä ja runoilija, T. Rudeenin
poika. Laatinut Suomen taloudellisia oloja
käsittelevän mietinnön (julk. 1899).
Ruderaattikasvit, ruderaalikasvit,
asuntojen lähellä, rikkaläjillä, tunkioilla,
pihamailla, tienvierillä y. m. s. paikoilla
kasvavat kasvit.
Rudimentaarinen (lat.), taantuvan
kehityksen johdosta surkastunut. Esim.
ihmisen umpisuolen matomainen lisäke,
olmin silmät, jättiläiskäärmeiden takaraajat
ovat r:ia elimiä. — Rudimentti,
alkeellinen, kehittymätön, surkastunut
elin, surkastuma.
Rudin [-i’n], Waldemar
(1833-1921), ruots. jumaluusoppinut, prof.
Upsalassa. Kuului raamatulliseen suuntaan.
Julk. m. m. suositun saarnakokoelman
„Evighetsvinkar", us. teoksia suomen.
Rudis (lat.), raaka, aivan taitamaton.
Rudköbing [rūd-], kaup. Tanskassa,
Langelandilla. 4,000 as.
Rudolf (1858-89), Itävallan arkkiherttua
ja kruununprinssi, Frans Josefin
ainoa poika. Rakkaussuhde Maria
Vetseraan aiheutti hänen toistaiseksi
selvittämättömän kuolemansa Wienin lähellä
olevassa Mayerlingin metsästyslinnassa.
Rudolf I Habsburgilainen (1218-91),
Saksan kuningas 1273-91. R:lla oli jo
kuninkaaksi tullessaan hallussaan nyk.
saks. Sveitsi ja Ylä-Elsass; valloitti
Böömin kuningas Ottokarilta Itävallan,
Steiermarkin ja Krainin, joista teki
sukunsa perintömaat, ja Kärntenin.
Saksan valtakunnassa R. koetti ylläpitää
järjestystä hävittämällä rosvoritarien
linnat.
Rudolf II (1552-1612), saks.-roomal.
keisari 1576-1612. R. vastusti protestantteja,
mikä aiheutti levottomuuksia Böömissä;
näiden johdosta hän 1609 antoi n. s.
majesteettikirjan (ks. t.). R. suosi
tähtitiedettä ja alkemiaa sekä kutsui
Keplerin ja Tyge Brahen Praagiin.
Rudolfin järvi, Basso-narok,
laskujoeton, vähäsuolainen järvi Englannin
Itä-Afrikassa (pohjoiskärki Abessiiniassa);
280 km pitkä, 60 km leveä.
Rudolstadt [rūdolštat], kaup.
Thüringenissä, Saksassa, Saalen varrella,
Weimarista etelään. R. oli 1599-1920
Schwarzburg-R:n ruhtinaskunnan pääkaup.
15,000 as.
Rue [ry] (ransk.), katu.
Ruffi. 1. Vauhdikkuus, toimintavireys.
— 2. Ruhvi (ks. t.).
Rufidši l. Rufiji, joki Englannin
Itä-Afrikassa, lähteet Njassan pohjoispuolella,
suussa laaja suistomaa; 1,300 km pitkä.
Rufus ks. Curtius Rufus.
Rugby [ragbi], kaup.
Keski-Englannissa, Avonin varrella. Tunnettu
sisäoppilaitos R. School (per. 1587).
Läheisyydessä suuri radioasema. 22,000 as.
— Rugbypeli ks. Jalkapallo.
Rugilaiset l. rugit, gootteihin
luettava muin.-germ. kansa.
Ruha, kartano Orimattilassa. Tilalla
oli 1700-luvulla suuri lammastarha ulkomailta
tuotuine lampaineen; päärakennus peräisin
1750-luvulta.
Ruhmkorffin kipinäinduktori [rym-],
induktsionikojeen vanhettunut nimitys
keksijän, pariisilaisen mekaanikon
Heinrich Daniel Rühmkorffin (1803-77)
mukaan.
Ruhnu (ruots. Runö), Viroon kuuluva
saari Riianlahdessa; yli 5 km pitkä,
n. 15 km2, 275 as. Asukkaat ovat
ikimuistoisista ajoista ruotsalaisia,
harjoittavat alkuperäistä maanviljelystä ja
karjanhoitoa sekä kalastusta ja hylkeenpyyntiä.
Saarella on ruots. pappi, joka antaa
lapsille ruotsinkielistä opetusta. [Hildén
(Terra 1922); Klein (ruots., 1925).]
Ruhr [rūr], Reinin lisäjoki oikealta,
Westfalenissa ja Reinin maakunnassa,
laskee Duisburgin kohdalla Reiniin;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
