Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1319-1320 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ruhtinas-Ruis

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

235 km pitkä. — Ruhrin alue, Ruhrin
(ks. t.) alajuoksun ympärillä Westfalenissa
ja Reinin maakunnassa oleva alue
(pohjoisrajana Lippe-joki). Suurten
kivihiilirikkauksiensa vuoksi (1922 oli
kivihiilentuotanto 92,6 milj. tonnia)
on R. a. maapallon tärkeimpiä teollisuusalueita.
Lukuisia suurkaupunkeja, joissa harjoitetaan
varsinkin metalliteollisuutta. — Ranskalaisten
ja belgialaisten miehittämä 1923-25.

Ruhrin alueelta (Diestel).

Ruhtinas, Machiavelli’n (ks. t.) teos.

Ruhtinas, hallitsija yleensä; hallitsijaperheen
ei-hallitseva jäsen (prinssi); ylhäisimmän
aatelin jäsen esim. Saksassa (Fürst),
Venäjällä (knjaz), Ranskassa (prince),
Italiassa (principe); eräiden valtioiden
(ruhtinaskuntien) hallitsijain arvonimi.
Suomessa on ritarihuoneen kirjoihin keisarin
käskystä otettu ven. ruhtinassuku Menšikov.

Ruhvi l. ruffi (holl.), miehistön
asuntohuone isoissa aluksissa. Huvipursissa
ja muissakin pienemmissä aluksissa, joissa on
vain yksi yhteinen suojus, nimitetään sitäkin r:ksi.

Ruija (norj. Finmarken), Norjan Lapin
suom, nimitys; suurin osa kuuluu hallinnollisesti
Finmarkenin fylkeen, joka on 48,152 km²,
44,000 as. Väestöstä on n. 13 % suomalaisia
(kveenejä) ja 25 % lappalaisia, sitäpaitsi runsaasti
suomalais-lappalais-norjalaista sekakansaa.
Pääelinkeino kalastus. Kaupunkeja: Hammerfest,
Vuoreija, Vesisaari.

Ruijan ahven (Sebastes norvegicus),
ahvenen näköinen lähes 1 m pitkä piikkieväinen
kala. Yleinen Pohjois-Jäämeressä, m. m.
Varanginvuonossa. Synnyttää eläviä poikasia.
Liha hyvänmakuista.

Ruijan pallas, pallas (ks. Kampelat).

Ruijter [röi-], Michiel
Adriaanszoon (1607-76), alankom, merisankari.
Voitti Englannin laivaston 1666 ja saarsi Lontoon.

Ruin [-ī’-], Ingrid (s. 1881),
suom, taidemaalari, Zornin oppilas. — Ruin,
Valdemar (s. 1857), suom. yliopistomies,
kasvatusopin prof. 1888-1926, yliopiston
rehtori 1915-20.


V. Ruin.

Ruineerata (lat.), hävittää, tuhota,
saattaa perikatoon.

Ruis (Secale cereale), viljakasvi,
joka polveutuu Välimeren maista Keski-Aasiaan
kasvavasta S. montanum-lajista. Korkea,
kapealehtinen heinäkasvi; tyypillinen tuulensuosija,
risteytyy sangen helposti, joten siitä ei ole
muodostunut selvästi erotettavia ja pysyviä laatuja,
Suomessa tunnettu ennen kristinuskon tuontia, mutta
viljelty vanhimpina aikoina vain Lounais-Suomessa ja
Suomenlahden rannikkoseuduissa, nykyisin napapiirin
paikkeille saakka, pohjoisemmassa viljelys epävarmaa.

Ruis (Svalövin tähtiruis).

— R:ta viljellään syys-, juhannus- tai
kevät-r:na. Syys-r. kylvetään
tav. elokuun alkupuoliskolla ja sato
korjataan seur. syksynä; juhannus-r. (juuri-,
juurrus-, kesä-r.) juhannuksen tienoissa
yhdessä kauran tai muiden viljojen ja
herneen kanssa. Ensim. vuonna
kasvanut laiho niitetään vihantarehuksi,
jyväsato valmistuu seuraavana syksynä;
kevät-r. kylvetään keväällä ja valmistuu
saman v:n syksyllä, viljelys maassamme
vähäistä. — R:n jyväsato oli 1925
347,6 milj. kg eli n. 31 % korsiviljojemme
sadosta; r:n kasvussa oli 234,256
ha l. 11 % viljellystä peltoalasta;
kylvömäärä 33,0 milj. kg; jyväsato ha:lta
1,484 kg. Sato ha:lta vaihtelee: syys-r:n
1,400-2,800 kg, juhannus-r:n jonkinverran
pienempi ja kevät-r:n 620-1,240 kg.
Olkisato n. 2 kertaa jyväsato, 1 hl:n paino

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>