Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Rygh-Rymättylä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Rygh, Oluf (1833-99), norj.
arkeologi, Norjan tieteellisen muinaistutkimuksen
perustaja. Teoksia: „Norske oldsager",
„Norske gaardnavne".
Ryhmä, sot., pienin
sotilasjoukkoyksikkö. Siihen kuuluu
normaalitapauksessa r:n-johtaja ja 8 miestä,
joista yksi määrätään varajohtajaksi.
R:n pienin kokoonpano on pikakivääri-r:issä
1 r:n-johtaja ja 4 miestä, kivääri-r:issä
1 johtaja ja 5 miestä. Pikakivääri-r:ään
kuuluu ampuja ja apulainen sekä tarpeellinen
määrä patruunankantajia. 4 r:ää
muodostaa joukkueen ja 2-4 joukkuetta
lisättynä erikoismiehistöjoukkueella
komppanian. R:n muodot ovat yksi- ja
kaksirivinen rintama, jono ja parijono.
R.-rivistössä ovat r:t kaksirivisessä
rintamassa toistensa takana. — Kem. ks.
Alkuaineiden periodinen järjestelmä.
Ryhmähakkaus, aukkohakkaus,
hakkaustapa, jossa hakkausalat ovtat
muutamien aarien kokoisia aukkoja.
Ryhmäpuutarhat, puutarhasiirtolat,
siirtolapuutarhat, kaupunkien läheisyydessä
olevia maa-alueita, joista pieniä palstoja
vuokrataan yksityisille, etupäässä varattomille
kaupunkilaisperheille puutarhaviljelystarkoitukseen.
Meillä on niitä ryhdytty perustamaan pääasiassa
Tampereen ja Helsingin ympäristöön.
Rühs [rys], Friedrich
(1781-1820), saks. historioitsija. Teoksia:
„Geschichte Schwedens", „Finnland und seine
Bewohner" (1809, ruotsin.), „Die Edda",
„Über den Ursprung der isländischen
Poesie aus der angelsächsischen".
Ryhähärkä, zebu (ks. t.). —
Ryhävalas, grönlantilaisten keporkak
(Megaptera boops), 15-23 m:n
pituiseksi kasvava uurteisvalas, selkäpuolelta
tumma, vatsapuolelta valkoisenkirjava.
Rintaevät 4-5 m pitkät, n. 1 m leveät.
Pohjois-Jäämeressä ja jonkinverran
muissakin Valtamerissä. Vähäarvoisempia
kuin muut valaat.
Ryijyt (ruots.) ovat tavallisimmin
vuodepeitteinä, juhlatilaisuuksissa
seinäverhoina, harvemmin mattoina
(vihkimattoina) tai hevosloimina käytettyjä
verhoja, joiden loimiin joka 10-20:nnen
kudelangan kohdalle on solmittu riveihin
nukkia, s. o. lyhyitä langanpäitä, ja
joiden koko entisaikoina on tavallisimmin
ollut 1,5 X 2 m. Ryijy on jo keskiajan
lopulla ollut tunnettu Lounais-Suomen
rannikolla, mistä se on levinnyt
Hämeeseen, Satakuntaan ja Etelä-Pohjanmaan
rannikkoseuduille, jopa Rovaniemelle ja
Kittiläänkin. Savossa ja Karjalassa se
on ollut harvinainen, pääasiallisesti
säätyläisperheissä käytetty. Suomalainen
r.-alue muodostaa näin ollen itäisimmän
osan muinaista suurta r.-aluetta, jonka
läntisenä osana olivat Skandinaavian
maat. — Koristeluun nähden muodostavat
geometrisaiheiset r. vanhimman
kerrostuman, ja ovat niiden aiheet joko
pysty- tai vinoneliöitä tai ristejä;
monissa tapauksissa esiintyvät kaikki
nämä aiheet rinnakkain muodostaen
asymmetrisiä sommitelmia. Mutta
muitakin aiheita näyttää jo varhain
käytetyn. — Myöhempään aiheistoon kuuluvat
elämänpuut, jotka olivat ominaisia
uudenmaan ja Keski-Suomen r:lle, ja
tulpaanit, joita etupäässä Kokemäenjoen
laaksossa käytettiin. Rokokoo ja
uusklassillinen eli kustavilainen tyyli
painoivat leimansa moniin r:hin. R:n
viimeisen varsinaisen tyyliryhmän
muodostavat n. s. romantiikan r. 1800-luvun
alkupuoliskolta. Erityisenä pienenä
ryhmänä ovat mainittavat myös kuva-r. —
R. ovat kansanomaisen taideteollisuutemme
jaloimpia tuotteita, ja kuuluu
tämä asema niille ensi sijassa niiden
kauniiden, sointuvien värien tähden.
Väriainekset on huomattavalta osalta
tarjonnut kotoinen kasvisto, mutta
tärkeältä osalta ne on saatu myös
kauppatietä ulkomailta (indigo on antanut
sinisen ja kokenilli heleänpunaisen). — On
todennäköistä, että r:n valmistus
Skandinaaviassa palautuu esihist. aikaan.
Meidän päivinämme uudelleen henkiin
herännyt harrastus näyttää takaavan niille
tulevaisuudenkin. [Sirelius (1924).] ks.
värikuvaliitettä.
Rykatšev [-tšo’f], Mihail
Aleksandrovitš (1840-1920), ven.
meteorologi, tutkinut tuulia, myrskyjä,
maanmagnetismia.
Rykmentti (ransk.), sotilasosasto,
käsittää nyk. tav. 3 pataljoonaa, ennen
tavallisesti 4. Tykistö-r:illä on samanlainen
jaoitus. Ratsuväki-r:iin kuuluu tav. 5
eskadroonaa, joista 1 konekiväärieskadroona.
Rykov [ry-], Aleksej Ivanovitš
(s. 1881), ven. kommunisti. Tuli 1917
sisäasiain kansankomissaariksi, 1921
Leninin sijaiseksi ja 1924 hänen seuraajanaan
kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajaksi.
Rymättylä, kunta Turun ja Porin
läänissä, Varsinais-Suomen sisäsaaristossa;
141,8 km2, 2,690 as. (1926).
Harmaakivikirkko 1300-luvulta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
