Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ryning-Ryöstö
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Ryning [ry-], Axel (1552-1620),
ruots. valtaneuvos ja valta-amiraali,
valtamarski v:sta 1611. R., joka oli
Kaarle-herttuan luottamusmiehiä, seurasi
häntä Suomeen ratsuväenpäällikkönä v:n
1599 retkellä ja nimitettiin Viipurin
käskynhaltijaksi, jona oli v:een 1603.
Rynnäkkö, hyökkäyksen loppuvaihe
pistinhyökkäyksenä.
Rypälehappo, raseeminen viinihappo.
Esiintyy rypälemehussa ja raajassa
viinikivessä. — Rypälesokeri, glykoosi,
dekstroosi, tärkein yksinkertaisista
sokerilajeista, heksooseista; kem. kaava
C6H12O6 + H2O. Väritön, makea aine,
vaikeasti kiteytyvä, liukenee helposti
veteen, vaikeasti alkoholiin, ei eetteriin.
Sulamisp. 146°. Käy helposti alkoholiksi
ja hiilidioksidiksi. Kääntää polarisoidun
valon polarisatsionitasoa oikealle
(keinotekoisesti on voitu valmistaa myös sen
vasemmalle kääntävä isomeeri).
Esiintyy luonnossa yhdessä hedelmäsokerin
kanssa hedelmissä, hunajassa; voidaan
valmistaa polyooseista (esim. ruokosokerista)
hydrolyysillä („inversionilla"). vrt. Sokeri.
Rysselberghe [reiselberge],
Théo van (s. 1862), belg. (flaamil.)
taidemaalari, uusimpressionistien
huomattavimpia edustajia.
Ryssänranta, siitä Muurmannin
rannikon (ks. Kuollan niemimaa)
osasta käytetty nimitys, joka on
Paatsjoen ja Kuollan kaupungin välillä.
Ryssänuuni, kansannimitys
ihmiskäsin tehdyille latomuksille, joita
tavataan merenrannikolla Virolahdelta
Raumalle asti. R. ovat mahdollisesti
tilapäisiä kalankuivatusuuneja.
[Kotiseutu (1910).]
Ryswyk ks. Rijswijk.
Rysä ks. Kalastus, II os., p. 220.
Ryti, Risto (s. 1889), Suomen
Pankin johtokunnan puheenjohtaja (pääjohtaja)
v:sta 1923; valtiovarainministerinä 1921-22 ja
1922-24. Kansanedustaja 1919-24 (edistysp.).
Rütli l. Grütli, vuoriniitty
Sveitsissä Uri’n kantonissa Vierwaldstätterjärven
länsirannalla. Siellä tarinan mukaan n. 30
Schwyzin, Uri’n ja Unterwaldenin miestä
marraskuussa 1307 vannoi vapauttavansa maan
Habsburgien sorrosta.
Rytmi (kreik.). 1. R. sävelissä,
lausunnassa, liikkeissä, viivoissa y. m.
säännöllisesti toistuva jaksottaisuus. R.
runoudessa ks. Poljento. — 2.
Musiikissa r. syntyy sävelten erilaisesta
voima- ja aikamäärästä. R. muodostaa
musiikissa taiteellisen vaikutuksen kiinteän
rungon, johon kaikki toiset musiikin
taidekeinot elimellisesti liittyvät.
Rytmiikka, oppi rytmirakenteen
laeista. — Musiikillinen r. jakautuu
kahteen osaan rytmiyksikköjen (ks. t.)
laajuuden mukaisesti. Varsinaiseksi
rytmiopiksi nimitetään yleensä vain sitä r:n
osaa, joka käsittelee alkeismuotoisia
rytmiyksikköjä. Laajarakenteisten
rytmiyksikköjen esitystä nimitetään
muoto-opiksi.
Rytmillinen voimistelu ks. Voimistelu.
Rytmiyksikkö, mus., on pienempi tahi
laajempi ajanjakso, joka muodostuu
sävelteoksen rytmillisestä jäsentelystä.
R:ja on kahta lajia, alkeismuotoisia ja
laajarakenteisia. Edellisistä tärkeimmät
ovat: iskuala, säe, lauseke, sikermä;
jälkimmäisistä: jakso, osa, sarja.
Ryttylä. 1. R:n kartano,
Hausjärvellä, osa siitä Helsingin kaupungin
omistama. Helsingin kaupunkilähetyksen
järjestämä miesten työsiirtola. — 2.
Rautatieasema Riihimäen-Hämeenliniian
rataosalla, Hausjärven kunnassa, 10 km
Riihimäeltä.
Rytö, maahan kaatunut puu, tuulenkaato.
Ryynit, suurimot (ks. t.).
Ryytineilikkapuu (Eugenia caryophyllata),
myrttikasvien heimoon kuuluva nahkealehtinen puu,
jolla valkoiset, huiskilossa olevat kukat. Kuivattuja,
ruskeita kukkasilmuja, ryytineilikoita,
käytetään mausteena. Niistä tislataan neilikkaöljyä
(ks. t.). R. on kotoisin Molukeilta, sitä viljellään
Malaijien saaristossa ja itäafr. Sansibarin
ja Pemban saarilla.
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
