- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
1371-1372

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Räjähdysaineet-Rälssi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Räjähdysaineet ovat jähmeitä aineita
tai nesteitä, jotka lämpötilan kohotessa
iskusta tai tärähdyksestä räjähtävät
(vrt. Räjähdys). K. ovat joko
itsessään räjähtämättömien aineiden seoksia,
jotka keskenään reageeraavat synnyttäen
kaasuja, tai n. s. metastabiileja kem.
yhdistyksiä, jotka vähäisestä sysäyksestä
muuttuvat stabiiliin, kaasumaiseen
muotoon. Edelliseen ryhmään kuuluu
tavallinen musta ruuti ja ammonaali,
jälkimmäiseen vähäsavuiset ruudit. Seur.
räjähdysaineryhmät erotetaan
syttymislämpötilan ja räjähdyksen kiivauden
mukaan: 1) impulsiiviset r., jotka
palavat korkeassa lämpötilassa
hitaanpuoleisesti; käytetään ampuma-aseissa,
miinoissa y. m. (vrt. Ruuti); 2)
brisanttiset r., jotka palavat korkeassa
lämpötilassa kiivaasti; käytetään vain
räjähdyttämiseen; 3) fulminantit,
jotka palavat erittäin kiivaasti
alhaisessa lämpötilassa; käytetään muiden r:n
sytyttiminä (nalleihin). — Kem. r. ovat
räjähdyshapon suoloja (fulminaatteja),
orgaanisten aineiden (glyseriinin,
selluloosan, tärkkelyksen) nitraatteja ja
varsinaisia orgaanisia nitroyhdistyksiä
(pikriinihappo, trinitrotoluoli). Myös nesteinen
ilma on räjähdysaine. — Lakit. R:sta
7/3 1925 annetussa asetuksessa, osaksi
muutettuna 9/5 1925, r:lla tarkoitetaan
sellaisia valmisteita, jotka lyönnin,
kitkan, kuumentamisen tai muun
sytytystavan avulla voidaan saada äkkiä
hajaantumaan sekä samalla muodostamaan
kaasuja ja kehittämään lämpöä. R. jaetaan
kahteen luokkaan, vaarallisiin ja
vähemmän vaarallisiin. Sanotussa
asetuksessa on myös annettu tarkemmat
määräykset r:n valmistamisesta, varastossa
pitämisestä, säilyttämisestä, hoidosta,
kaupasta sekä kuljettamisesta.

Räjähdysaineiden tarkastaja,
Kauppa- ja Teollisuusministeriön alainen
virkamies, jonka tehtävänä on valvoa
räjähdysaineista 7/3 1925 annetun asetuksen
noudattamista, tarkastaa räjähdysaineita
valmistavia tehtaita j. n. e.

Räjähdyselohopea, elohopeafulminaatti,
räjähdyshaponelohopeasuola, valmistetaan sekoittamalla
lämmin elohopean typpihappoliuos 98 %:seen
alkoholiin. Räjähtää iskusta ja 190°:seen
kuumennettuna, Räjähdys etenee 4,000 m/sek.
Käytetään räjähdysnalleihin muiden räjähdysaineiden
räjähdyksen alkuunpanijana.

Räjähdyshappo, karboksiimi,
C=NOH, myrkyllinen neste, isomeerinen
syaanihapon kanssa. Sen suoloista,
fulminaateista, raskasmetallisuolat (esim.
elohopea-, hopea-, kupari-) räjähtävät
herkästi. — Räjähdyshopea,
hopeafulminaatti.

Räjähdyskaasu, vety- ja happiseos
(tilavuussuhde 2:1), räjähtää sytytettynä
voimakkaasti, kehittäen 69,000 kal.
lämpöä grammaekvivalenttia (18 g vettä)
kohti. R.-liekki, joka saadaan aikaan
johtamalla kumpaakin kaasua eri
putkea myöten polttimoon, antaa kuuman
(hamaan 2,000°) liekin, jota käytetään
tekniikassa vaikeasti sulavien metallien
sulattamiseen, hitsaukseen y. m.

Räjähdysmoottori, tasapainemoottorin
(ks. Diesel-moottori) vastakohtana
sellainen polttomoottori (ks. t.), missä
silinteriin tullut polttoaine palaa
silmänräpäyksellisesti. — Räjähdyspumpuli,
nitroselluloosa.

Räjähdyttäminen, kallion, maan,
rakennusten y. m. särkeminen räjähdysaineella
joko niiden poistamiseksi, hävittämiseksi
tai osien irroittamiseksi. Räjähdysaine
pannaan joko vartavasten porattuihin
reikiin, koloihin tai vain esineen pinnalle
ja sytytetään tulilangalla, tulilangalla
ja nallilla tai sähkökipinällä ja nallilla.

Räkämänty, huonokasvuinen, kituva,
rämeillä kasvava mänty.

Räkätauti (malleus), pitkällinen,
tarttuva hevosensukuisten eläinten tauti.
Tarttuu helposti ihmiseenkin. Aiheuttaja on
r.-basilli. R:lle ominaiset ovat
märän vuoto sieraimista, r.-nystyrät,
-niveltymät ja -arpimuodostumat
sierainten limakalvossa, keuhkoissa, nahassa
j. n. e. Taudin selvillesaamiseksi
tehdään n. s. malleiini- tai serologinen koe.
Taudin ilmestymisestä on viipymättä
ilmoitettava viranomaisille. R:iin
sairastunut eläin on heti tapettava (Laki
29/9 1922; Asetus 29/12 1922).

Räkättirastas ks. Rastaat.

Rälssi (ruots.), se erikoinen vapaus
(ensi sijassa verovapaus), jonka Ruotsin
kirkko ja maallinen ylimystö aikoinaan
hankkivat itselleen; myöskin = kaikki ne,
jotka nauttivat tätä vapautta. R:iä oli
kahta lajia: hengellinen ja maallinen r.
Hengellinen r. syntyi tosiasiallisesti
n. 1277, jolloin kirkon maat ja rakennukset
saivat verovapauden. Vasta keskiajan
viimeisellä vuosis. näyttää Ruotsin
kirkko saaneen kaikkien tilojensa
verovapauden tunnustetuksi. Hengellisestä
r:stä teki lopun Kustaa Vaasan
toimeenpanema uskonpuhdistus. Västeråsissa 1527
tehtyjen päätösten mukaan peruutettiin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0756.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free