Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Rälssimies-Räätälilintu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
suurin osa kirkon omaisuutta ja tuloja
kruunulle, ks. Kirkkoreduktsioni.
— Maallinen r. l. aatelinen r. syntyi
1279 annetun Alsnön asetuksen pohjalla;
siinä myönnettiin verovapaus kaikille
niille, jotka ottivat suorittaaksensa
sotapalvelusta ratsain (vrt. Ratsupalvelus).
Valtiovallan heikkous vaikutti,
että r.-maa laajeni kohtuuttomasti;
samaan aikaan r:n sisällys kasvoi uusien
taloudellisten etujen kautta, joita oli
esim. oikeus periä sakkoja alustalaisilta
ja metsästysoikeus. Kustaa Vaasan
ajoista lähtien ratsupalvelusvelvollinen
r.-luokka muuttui aateliseksi virkamies-säädyksi.
1500-luvulla ratsupalvelusta vielä koetettiin
pitää r:n perustuksena, ja ratsupalveluksen
suuruus määrättiin r.-maan tuoton mukaan,
mutta Juhana III:n ajoista alkoi olla sääntönä,
että r. saavutettiin ainoastaan kunink.
kirjeellä ja että se meni perintönä
siinäkin tapauksessa, että ratsupalvelusta ei
voitu suorittaa. Aatelista oli tullut
perinnöllinen sääty, r:stä erioikeus. Kustaa II
Aadolfin ja Kristiinan ajoista lähtien
r:iin sisältyi taloudellisten etujen ohella
oikeus päästä ylempiin virkoihin, forum
privilegiatum (ks. t.), patronaattioikeus
y. m. R.-maa kasvoi alaltaan aatelisarvon
runsaan jakelemisen johdosta, ja koska
aatelisto sai haltuunsa kruununmaata ja
kruunun veroja. Kaarle XI:n reduktsioni
teki lopun tästä r.-maan laajentamisesta.
Laadultaan r.-erioikeus pysyi pääasiassa
muuttumattomana, mutta r:n laajentaminen
kruunun- ja veromaahan tehtiin mahdottomaksi
sillä, että maanluonto kerta kaikkiaan määrättiin.
Tämänkin j aikeen oli aluksi vain
aatelismiehillä oikeus omistaa r.-maata, mutta
myöhemmin rajoitukset poistettiin, Suomessa
lopullisesti 1864.
Rälssimies, vapaamies, aatelismies.
Rälssivero muodostui aikoinaan joko
siten, että kruunu lahjoitti tai muuten
luovutti rälssimiehelle oikeuden kantaa
verotalon veron, tai niin, että rälssitilan
omistaja luovuttaessaan sen aatelittomalle
pidätti itselleen oikeuden kantaa
tilalta veroa. Edellisessä tapauksessa tila
oli verorälssitila, jälkimmäisessä
rälssiverotila.
Räme, varpurikas, mättäinen tai
mättäätön suo, joka on kuivempi kuin nevat
tai letot ja jonka sammalkasvillisuus on
etupäässä valkosammalta (Sphagnum).
Metsäkasvua on melkein aina, tavallisimmin
kitukasvuista mäntyä; turve laihaa.
Rämemajava (Myopotamus coypu),
Etelä-Amerikassa elävä, suolattomien vesien
(harvoin meren) rannoilla asustava,
40-45 cm pitkä, kömpelönnäköinen
jyrsijä, jonka takajalat räpylälliset. Turkki
pitkäkarvainen, ruskea. Syö kasviruokaa
Nahka, n. s. nutria, majavannahan
kaltaista, mutta halvempaa. Lihaa syödään.
Rängman-Björlin [-lī’n], Elli
(s. 1882), suom. pianisti, tunnettu
Beethovenin ja Schumannin esittäjänä sekä
Suomessa että Saksassa. Toiminut
opettajana Helsingin Konservatoriossa.
Räntämäki ks. Maaria.
Räppänä l. reppänä, savupirtin
laessa tai seinässä oleva savureikä.
Räpytyskalvo, vilkkuluomi (ks. t.).
Rästikanto, aikanaan maksamatta
jätettyjen verojen tai maksujen y. m. s.
myöhemmin tapahtuva kantaminen. —
Rästiluettelo, luettelo varsinaisessa
kannossa maksamatta jätetyistä veroista,
maksuista y. m. s.
Räsänen, Ilmari (s. 1888), lausuja
ja lausunnanopettaja. Teoksia: „Ida Aalberg".
Rät, geol., triassysteemin nuorin
osasto, hiekka- ja savikiviä, M. m.
Skånessa, jossa niissä on kivihiiltä.
Rättijärvi, Saimaan kanavan väylällä
oleva järvi Viipurin pitäjässä.
Rättäri l. kyytirättäri (ruots.),
aikaisemmin alempi kruununpalvelija,
jonka tehtävä lopulta supistui
asianosaisten ja todistajain esillehimtamiseen
käräjillä. R:n toimet lakkautettiin 14/9 1901
annetulla julistuksella. — Maatiloilla on
joskus käytetty r.-nimitystä työnjohtajasta
tai voudista.
Rävsundet, Kuusiston (ks. t.)
eteläpuolella oleva luonnonihana salmi.
Rääkkylä, kunta Kuopion läänissä,
Keski-Karjalan länsirajalla, Oriveden
rannalla; 442,9 km2, 7,156 as. (1926).
Rääpyvä, suom. seurakunta Inkerissä,
Pietarista koilliseen.
Räätikkä, lanttu (ks. t.).
Räätälilintu (Orthotormis sutorius),
Intian mantereen ja Ceylonin metsissä
ja puutarhoissa elävä, n. 17 cm pituinen
pitkäpyrstöinen varpuslintu, joka laatii pesänsä
neulomalla puuvillasta kiertämällään langalla
tai kasvien kuiduilla useita lehtiä tötteröksi;
tämän se sitten sisustaa puuvillalla ja jouhilla.
 |
Räätälilintu pesineen. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
