Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1395-1396 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sahalahti-Sahlberg

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

rannikkojen sahahait (Pristiophorus),
jotka kuuluvat varsinaisiin haikaloihin.


Sahakala.

Sahalahti, kunta Hämeen läänissä,
Kaakkois-Satakunnassa, Längelmäveden
kaakkoisrannalla; 80,1 km²,
1,885 as. (1926).

Sahalihakset, ihmisruumiin 3 lihasta,
jotka lähtevät luustosta hammasreunaisina
ja ovat siitä saaneet nimensä. Etumainen
sahalihas lähtee 9 ylimmän kylkiluun
ulkopinnalta ja päättyy lapaluun sisäreunaan;
toimii erinäisissä käsivarren liikkeissä.
Ylempi ja alempi taempi sahalihas, joista
ed. kiinnittyy 2-5:nteen, jälk. 4:ään alimpaan
kylkiluuhun, ovat sisäänhengityslihaksia.

Sahalin (jap. Karafuto), Aasian
itärannikolla Japanin saarten pohjoispuolella
oleva 957 km pitkä saari; pohjoisosa
kuuluu Venäjälle (n. 40,000 km², n. 15,000
as.), eteläpuoli Japanille (n. 36,000 km²,
204,000 as.). Länsirannikolla kivihiilikerroksia,
pohjoisessa paloöljyä. Etelässä harjoitetaan
tuottoisaa kalastusta. Väestö japanilaisia
ja venäläisiä sekä alkuasukkaita, giljakkeja
pohjoisessa, ainoja etelässä. — V. 1855 Japani
ja Venäjä jakoivat saaren, 1875 Japani luovutti
osansa Venäjälle eteläisiä Kuriileja
vastaan, 1905 Japani sai Etelä-S:n takaisin.
Pääpaikkoja: Kušunkoton (ent.
Korsakovsk) etelässä Anivalahden rannalla
ja Aleksandrovsk sekä Dui
Venäjän alueella.

Sahanomistajain Paloapuyhdistys,
Suomen S. P., Helsingissä, per. 1889.
Vakuutuskanta yli 1 miljardi mk.

Sahara, maapallon suurin
aavikko-(erämaa)alue, Pohjois-Afrikassa, 5,200 km
pitkä, 1,500 km leveä, pinta-alaa koskevat
arvioinnit vaihtelevat 6,2-9 milj. km².
Suurin osa kivikko- ja sora-aavikkoa, n. 1/6
on saviaavikkoa (ent. meren- tai järvienpohjaa),
osa on kallio-, toinen osa hiekka-aavikkoa.
Suurin osa S:aa on 200-700 m yli merenp.,
keskellä on vuoristoalue, jossa Hoggarin
l. Ahaggarin (n. 3,000 m yli merenp.),
Airin (1,700 m yli merenp.) ja
Tibesti’n (3,000-3,400 m yli merenp.)
vuoristomaat. Sen pohjoispuolella on Fessanin
kivikkoaavikko ja itäpuolella Libyan laaja
hiekka-aavikko. Ilmasto kuivaa (koillispasaatit):
on seutuja joissa sataa alle 10 mm vuodessa,
jopa sellaisia, joissa asukkaat eivät
koskaan ole nähneet sadetta. Entisen,
kosteamman kauden jäännöksiä ovat monet
kuivat joenuomat l. wadi’t, sekä
suolajärvet (sebha). Asutuskeskuksia ovat
vuoristojen rinteet ja keitaat;
viimeksimainituita on paikoitellen verraten
tiheässä, ja porakaivoja tekemällä on
niiden lukua voitu lisätä. Keitaiden tärkein
kasvi on taatelipalmu; muita viljelyskasveja
vehnä, durra, hirssi, erilaiset hedelmät.
Tärkein kulkuneuvo on yksikyttyräinen kameeli;
pohjoisosassa on rautateitä ja suunnittelujen
alaisena on auttoliikenne m. m. Algeriasta
Timbuktuun ja Marokosta Dakariin. Asukkaita
arviolta 2 milj., pääväestönä berberit ja
arabialaiset (Länsi-S:ssa), tuaregit
(Keski-Srssa) ja tibbut (Itä-S:ssa), sitäpaitsi
neekereitä ja juutalaisia. Elinkeinot:
maanviljelys ja karjanhoito, paikoitellen
rosvous. — Valtiollisesti kuuluu suurin
osa Ranskalle, Italian hallussa on
Tripolitania ja Espanjan Rio de Oro, itäisin
osa Englannin ja Egyptin yhteistä aluetta,
ks. kuvaliitettä Afrikka.

Sahateollisuus, puuteollisuuden (ks. t.)
tärkein haara. — Sahateollisuuskoulu,
Suomen S. Viipurissa, per. 1921.
Koulussa on metsä- ja uitto-osasto sekä
sahaosasto, sitä ylläpitää kannatusyhdistys,
joka nauttii valtionapua. Koulu on
Metsähallituksen valvonnassa.

Šahi, šaahi (ks. t.).

Sahib [sā-] (arab.), herra, Intiassa
käytetty eurooppalaisten arvonimenä.

Sahlberg [sālbärj], Carl
Reinhold (1779-1860), suom. luonnontutkija,
luonnonhistorian ja ekonomian prof. Turussa ja
Helsingissä 1818-41. Societas pro Fauna et Flora
Fennica-seuran varsinainen perustaja (1821).
Perusti maatilalleen Yläneelle suuren
hedelmäpuutarhan (12-13 tuh. omenapuuta).
Julk. „Insecta fennica" (1817-27). — Sahlberg,
John Reinhold (1845-1920), R. F. S:n
poika, hyönteistieteilijä, entomologian ylim.


C. R. Sahlberg.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>