Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 1397-1398 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sahlbom-Saimaa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

prof. 1883-1918. Lukuisia hyönteistiet.
tutkimusretkiä kotimaassa, Skandinaavian
maissa, Siperiassa, Etu-Aasiassa ja
Pohjois-Afrikassa. Erikoisesti tutkinut
kovakuoriaisia ja puolisiipisiä. Useita hyönteistiet.
julkaisuja. — Sahlberg, Reihold
Ferdinand (1811-74), C. R. S:n poika,
lääkäri ja luonnontutkija. Matkoillaan
1839-43 ja 1849-51 Etelä-Amerikassa
keräsi suuret eläint. kokoelmat, jotka
nykyisin Helsingin Yliopiston ja Ruotsin
valtion museon huostassa. Vv. 1845-52
eläint. ja kasvit, apulainen Helsingin
Yliopistossa. Julk. ,,Monographia
Geocorisarum Fenniæ" (1848). — vrt.
Saalas.

Sahlbom [sālbum], Jalmari
(1878-1921), kauppaneuvos, S. O. K:n
toimitusjohtaja 1906-21.

Sahlin [salī’n], Carl Yngve
(1824-1917), ruots. filosofi, Boströmin filosofian
vars. systematiseeraaja.

Sahlsten [sālstēn], Anna (s. 1859),
suom. taidemaalari; kansanelämänkuvaaja.

Sahm [zām], Heinrich (s. 1877),
Danzigin senaatin presidentti (ylin hallintomies),
valittu vv:ksi 1920-32.

Sahrami, safrani, Crocus
sativus-kasvin (ks. Crocus) kuivatut,
rihmamaiset luotit, joita ennen käytettiin —
vähän vieläkin — makeisten ja leivosten
mausteeksi ja (keltaiseksi) väriaineeksi.
— Sahramikasvi, Crocus (ks. t.).

Sahrat, aatra (ks. t.).

Šahrzade [-zā-], satuja kertova
sulttaanitar kokoelmassa „Tuhat ja yksi yötä".

Sahviaani, marokiini (ks. t.).

Saida, Sidonin (ks. t.) raunioille
syntynyt kaup. Syyriassa Välimeren
rannalla. 12,000 as.

Saiga-antilooppi (Saiga tatarica),
kömpelöruumiinen, lyhytjalkainen, lampaan
kokoinen antilooppi, jonka kuono kyömyselkäinen
ja kärsämäisesti venynyt, sarvet vain koirailla.
Ainoa Euroopassa asustava antilooppi: Donin ja
Volgan välisillä aroilla; sitäpaitsi Turkestanissa
ja Lounais-Siperiassa. Kuva ks. Antiloopit.

Saigon, Ranskan Kotšin-Kiinan pääkaup.
Taka-Intiassa, Saigon-joen rannalla. Vilkas
kauppa- ja satamakaup. 100,000 as.

Sailo, Alpo (s. 1877), kuvanveistäjä.
Työt muotokuvaveistoksia (esim. runolaulajien ja
Mathilda Wreden) ja M. A. Castrénin muistopatsas
Kansallismuseon edustalla Helsingissä (palj. 1921).


M. A. Castrénin
muistopatsas.

Sailors’ home [seiləz houm]
(engl.), merimieskoti (ks. t.).

Saimaa. Lentovalokuva Kaukaan tehtaan kohdalta.

Saimaa, saarekas, moniselkäinen, suuri
järvi Vuoksen vesistössä, Mikkelin ja
Viipurin lääneissä; rantaviivan rajoittama
alue on laskettu n. 1,300 km²:ksi.
Tällöin luetaan S:seen paitsi varsinaista
S;ta, jonka suuri Kylänniemen saari
jakaa kahteen osaan, erillään pohjoisessa
oleva Luonteri ja luoteessa oleva
Louhivesi. Koillisessa S. rajoittuu Puumalan
salmeen, jonka kautta se vastaanottaa
suuren vesialueensa vedet. Kaakkoiskolkasta
lähtee laskujoki, Laatokkaan laskeva Vuoksi.
S:n vedenpinnan korkeus on 75,86 m yli
merenp., syvin kohta 62 m. — S. on aluksi
laskenut luoteeseen päin, sitten useampaa
väylää myöten länteen Muinais-Päijänteeseen
(Suur-Saimaa). Maan kallistumisen vuoksi
laskuväylä on siirtynyt yhä etelämmäksi,
kunnes n. 4,000 v. sitten Vuoksenniska puhkesi.
[Hellaakoski, „Suursaimaa" (Fennia 43);
Tolvanen (1926); Ramsay (1927).]

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>