Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Saksa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Pohjois-S:n alangolla (etenkin Elben
ja Saalen itäpuolella); Itä-Holsteinissa,
Mecklenburgissa ja Rügenillä on
kauniita pyökkimetsiä. Keski-S:ssa ovat
pyökki ja kuusi eniten levinneet
metsäpuut, Westfalenissa tammi. Etelässä
muodostaa saksankuusi metsiä, Alpeilla
kasvaa alempana m. m. lehtikuusia,
ylempänä vuorimäntyjä. — Eläimistöstä on
huomattavaa, että karhu ja ilves ovat
hävinneet sukupuuttoon, metsäkissa ja
kotkat ovat häviämässä, susia on vain
itärajoilla, rauhoitusmääräysten
suojaamina ovat saksanhirvi, metsäkauris ja
villisika vielä säilyneet, samoin majava
Elben varsilla, gemssi Alpeilla, hirvi
Itä-Preussissa. — Asukkaista on yli
99 % saksalaisia (ks. t.). Syntyneisyys
vuodessa 22,5 0/00, kuolleisuus 15,2 0/00.
Väestöstä asuu n. 62,5 % kaupungeissa;
miljoonakaupunkeja on 2 (Berliini,
Hampuri), suurkaupunkeja (yli 100,000 as.)
45. — Uskonto ja sivistys. N. 65 %
asukkaista on protestantteja (etupäässä
pohjois- ja keskiosissa), n. 33 %
room.-katolisia, n. 1 % juutalaisia (etupäässä
suurkaupungeissa). Valtiokirkkoa ei ole.
Sekä kansanvalistus että tieteellinen
tutkimus korkealla kannalla. 23 yliopistoa,
1 lääket. akatemia, 8 katolista filos.-teol.
korkeakoulua, 10 tekn. korkeakoulua,
2 vuoriakatemiaa, 3 metsätiet,
korkeakoulua, 5 kauppakorkeakoulua, 4
maatalouskorkeakoulua, 2 eläinl.
korkeakoulua, 2 voimistelukorkeakoulua,
konservatorioita, musiikkikorkeakouluja,
taideakatemioita. — Elinkeinot. Oltuaan
aikaisemmin maatalousmaa S. on vuosi
vuodelta yhä enemmän kehittynyt
teollisuus- ja kauppamaaksi. Tärkeimmät
viljalajit ovat ruis, kaura ja vehnä;
perunaa (1924: 36,4 milj. ton.) ja
sokerijuurikasta (1924: 9,8 milj. ton.)
viljellään enemmän kuin missään muussa
maassa maapallolla. Humalaa viljellään
varsinkin Baijerissa (olutteollisuutta
varten), tupakkaa Lounais-S:ssa,
Viininviljelysalue pieneni huomattavasti, kun
S. menetti Elsass-Lothringenin Ranskalle;
sato vaihtelee eri vuosina (1925: n. 1,6
milj. hl, josta 1,3 milj. hl
valkoviiniä). Hevoshoito on tärkeintä
Pohjois-S:n alangolla ja Baijerissa,
nautakarjanhoito Pohjanmeren rannikkoalueilla
ja Etelä-S:n vuoristoniityillä,
lampaanhoito on vähenemässä. — Vuorityö on
varsin tärkeä. Ennen maailmansotaa
voittivat vain Yhdysvallat ja Englanti
S:n kivihiilentuotannossa. Tärkeimmät
hiiliaineet olivat: Kuhrin alue,
Ylä-Šleesia, Saarin, Aachenin ja
Zwickau-Chemnitzin alueet. Kun S.
maailmansodan jälkeen on menettänyt
Ylä-Šleesian ja Saarin alueen hiilikaivokset
ja sen täytyy Ruhrin alueen tuotannosta
luovuttaa suuri osa ympärysvalloille, on
kivihiilen vienti melkoisesti vähentynyt.
Kivihiilentuotannon alentuessa (1913: 190 milj.
ton., 1925: 132,8 milj. ton.) on ruskohiilen
tuotanto kasvanut (1913: 87,2 milj. ton.,
1925: 139,7 milj. ton.). Ruokasuolaa
saadaan suolakaivoksista ja saliineista, 1925
oli ruokasuolantuotanto 2,2 milj. ton.;
kalisuolantuotanto sam. v. n. 12 milj. ton.
Tärkeimmät rautamalmialueensa
(Lothringenin ja Ylä-Šleesian) on S. menettänyt,
1925 olikin rautamalmin tuotanto vain
5,9 milj. ton. (1913: 28,6 milj. ton.).
Sitäpaitsi saadaan maasta lyijy-, hopea-,
sinkki-, kupari- y. m. malmeja.
Lukuisia kivennäislähteitä on, niistä monet
Euroopan suosituimpia terveyslähteitä.
— Tärkeimmät teollisuudenhaarat:
metalli- ja koneteoll., lasi-, posliini- ja
kiviteoll., kemiallinen (värejä,
lääkeaineita, hajuvesiä, kumia, kem. suoloja
y. m.) teoll., kutomateoll.
(silkkiteollisuudessa vain Ranska voittaa,
puuvilla- ja villateoll. tärkeät), ravinto- ja
nautintoaineteoll. (m. m. sokeri- ja
olut-teoll.), puu- (leikkikaluja, soittokoneita,
y. m.) ja paperiteoll.; auttoteoll.,
sähkötekn. ja radioteoll. sekä filmiteoll. ovat
maailmansodan jälkeen voimakkaasti kehittyneet.
Tärkeimmät vientitavarat: rautatavarat, kankaat,
väri-, lääke- ja kem. tuotteet, koneet, kivihiili,
sähkökoneet; tärkeimmät tuontitavarat:
kutomateollisuuden raaka-aineet
(pääasiallisesti puuvilla ja villa), vilja,
metallit, karjatalouden tuotteet, rehu, puu.
Tärkein tuontimaa Yhdysvallat, vientimaina
ovat Alankomaat ja Iso-Britannia
ensimmäiset. Suomen tuonti S:sta oli 1925
n. 1,760 milj. Smk. ja vienti S:aann. 747
milj. Smk. — Rautateitä n. 60,000 km.
Raha 1 Saksan markka (Reichsmark) =
100 pfennigiä.
Valtiomuoto ja hallitus. Elokuussa 1919
vahvistetun valtiosäännön mukaisesti S.
on tasavalta, jonka hallituselimiä ovat
valtiopäivät, valtakunnan presidentti,
valtakunnanhallitus ja valtakunnanneuvosto.
Eduskunta (Reichstag) on
1-kamarinen, jäsenet (nyk. 493) valitaan
yleisellä, yhtäläisellä äänioikeudella 4 v:ksi;
äänioikeutettuja ovat 20 v. täyttäneet
miehet ja naiset. Valtakunnan presidentti
valitaan 7 v:ksi kansanäänestyksellä.
Valtakunnanhallituksen muodostavat
presidentin nimittämä valtakunnankansleri
ja ministerit. Valtakunnanneuvosto on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
