Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 67-68 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sedes apostolica-Seepra

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

päällikkö. Julk. ruotsiksi uskonnonfilosofisia
teoksia. — Sederholm, Jakob
Johannes (s. 1863), suom. geologi,
Geologisen Toimiston johtaja v:sta 1893.
Peruskalliota koskevia uranuurtavia
tutkimuksia. Valtiopäivillä 1906 ja
myöhemmin m. m. Kansainliiton tehtävissä
Albaaniassa. Julkaisuista suomen, m. m.
,,Työn tiede" ja „Muinaisaikojen
eläimistöt". — Sederholm, Karl
(1789-1867), suom. uskonnonfilosofinen
kirjailija, toimi pappina Venäjällä.
Julk. saksaksi us. teoksia.

Sedes apostolica (lat.), apostolinen,
s. o. paavin istuin.

Sedimentti (lat.), irrallisista osasista,
esim. maa- ja kivilajien rapautumistuloksista
tai eliöiden jätteistä muodostunut
aine, joka on kulkeutunut ilman tai veden
mukana ja asettunut kerrostumiksi.
Vesi-s:jä ovat esim. savi, hiekka, sora; tuulen
kuljettamia s:jä lentohiekka ja lössi.
Eloperäisiä s:jä ovat m. m. liitu, turve,
ruskohiili, kivihiili. N. s. kem. s:t ovat
syntyneet vedestä kiteytymällä tai
saostumalla; niitä ovat m. m. vuorisuola,
kipsi, kalkkituffi. — Sedimenttiset
kivilajit, kerrostumalla syntyneet kivilajit.
Niitä ovat m. m. savikivet, hiekkakivi,
kalkkikivi, dolomiitti, konglomeraatit
sekä edellämainitut eloperäiset ja kem. s:t.

Sedmigradskij [-a’-], Franz
Fredrik (1783-1855), lahjoittaja. Lahjoitti
omaisuutensa ja Helsingissä olevan talonsa
pientenlastenkoulun ylläpitämiseksi.

Seebach [zēbah], Marie (1834-97),
saks. näyttelijätär, Ida Aalbergin
opettaja Dresdenissä 1878.

Seebeck [zē-], Thomas Johann
(1770-1831), saks. fyysikko, lämpösähkön keksijä.

Seeberg [zēberhj], Reinhold
(s. 1859), saks. evankeelinen teologi, prof.
Berliinissä. Pääteos: ,,Lehrbuch der Dogmengeschichte".

Seebra, seepra (ks. t.). — Seebrapuu
ks. Palmupuu.

Seebu, sebu, zebu, kahden
nautaeläimen nimitys: intialaisen s:n
(Bos indicus) ja afrikkalaisen
s:n l. sangan (B. africanus),
jotka us. luetaan samaksi lajiksi (B. zebu).
Kummallakin on iso rasvakyttyrä lapojen
kohdalla. Kumpaakin hoidetaan (lehmää
vastaavana) kotieläimenä. Afr. s. on
hoikkaruumiisempi ja pitkäsarvisempi.


Intialainen seebu.

Seeck [zēk], Otto (1850-1921), saks.
historioitsija. Teoksia: ,,Geschichte des
Untergangs der antiken Welt".

Seeckt [zēkt], Hans von (s. 1866),
saks. kenraalieversti. Taisteli maailmansodassa
itärintamalla, 1917-18 esikuntapäällikkönä
Turkissa, 1920-26 Saksan armeijan ylipäällikkönä.

Seeland, Zeeland (ks. t.).

Seeley [słli], Sir Johan Robert
(1834-95), engl. historioitsija. Teoksia:
„The expansion of England" (1883), joka
laski perustuksen imperialistiselle
ajatustavalle Englannissa.

Seeliger [zē-], Hugo Hans von
(1849-1924), saks. tähtitieteilijä,
Münchenin tähtitornin johtaja. Suorittanut
tärkeitä töitä kiintotähtien sijoittumisen
ja maailmanrakenteen tutkimuksen alalta.

Seemiläiset, seemiläistä kieltä
puhuvien kansojen yhteisnimitys, johtunut
Noan pojasta Semistä. S:iin kuuluvat
assyrialaiset, babylonialaiset, kaldealaiset,
aramealaiset, kanaanilaiset, heprealaiset
l. juutalaiset, foinikialaiset, arabialaiset
ja etiopialaiset. — Seemiläiset kielet
jakautuvat kolmeen pääryhmään: 1)
itä-seemiläiseen (babylonian ja assyrian
kielet), 2) länsiseemiläiseen (kanaani, johon
heprea kuuluu, ja aramea) ja 3) etelä-seemiläiseen
(arabia, Minan ja Saban murteet ja etiopia).

Seepia ks. Mustekalat.

Seepra, seebra, tiikerihevonen,
juovikasten hevoslajien yhteisnimitys.
S:t ovat kaikki afr. lajeja, elävät parvissa,
toiset aroilla, toiset vuoristoissa. Tunnetuin
laji, tavallinen l. vuori-s. (Equus zebra)
on n. 2 m pitkä, 1,8 m korkea, aasin näköinen,
pohjaväri kellanvalkea, siinä mustia
poikkijuovia. Elää Kapmaan vuorimaissa. Kesyttyy.
Muita lajeja: Somalimaassa ja Abessiiniassa
elävä kapeampijuovainen Grevyn s.
(E. Grevyi) ja Itä-Afrikan


Tavallinen seepra.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>