Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Servietti-Setelipankki
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
kolminaisuusoppia; julk. „Christianismi
restitutio". Inkvisitsionin vainoamana
pakeni Geneveen, missä Calvinin toimesta
poltettiin kerettiläisenä.
Servietti (ransk.), pieni lautas- tai
ruokapöytäliina.
Serviilinen (lat.), orjamainen,
matelevainen.
Serviisi (ransk.), astiasto,
pöytäkalusto; tykin hoitoon kuuluva
miehistö.
Serviittiveljeskunta, 1240 Firenzessä
per. kerjäläismunkisto.
Servituutti (lat.) l. rasite on
nimitys sellaiselle jotakin kiinteistöä
seuraavalle rajoitetulle esineoikeudelle toiseen
kiinteistöön, minkä nojalla hallitsevan
tilan haltija on oikeutettu jälkimmäisellä,
palvelevalla kiinteimistöllä, ryhtymään
toimiin, jotka käsittävät palvelevan tilan
käyttämistä määrättyä erikoista
tarkoitusta varten, tai vaatimaan, että
palvelevalla tilalla on ylläpidettävä jotakin
määrättyä olotilaa, minkä palvelevan
tilan omistaja muuten olisi oikeutettu
poistamaan, positiivinen s., tai
hallitsevalla tilalla ylläpitämään olotilaa
tai ryhtymään toimiin, jotka palvelevan
tilan omistaja muuten olisi lain mukaan
oikeutettu kieltämään, negatiivinen
s. S:ia sanotaan reaali-s:ksi,
kun se on sellainen, että se kuuluu
jollekin henkilölle jonkin kiinteimistön
omistajana. Sellaisia rasiteoikeuksia,
jotka kuuluvat rasiteoikeuden omistajalle
katsomatta siihen, onko hän kiinteimistön
omistaja vai ei, sanotaan
personaali-s:eiksi.
Servius Tullius, perintätarinan
mukaan Rooman kuudes kuningas.
Servomoottori (lat.), sähköllä tai
painenesteellä käyvä apukone, jonka
toimintaa säätää tavallinen keskipakosäätäjä
ja joka suurempivoimaisena puolestaan
vaikuttaa säädettävän voimakoneen
käynninsäätölaitteeseen esim. vesiturbiinissa
johtosiipiä kääntäen.
Servus (lat.), orja, palvelija. —
Servus servorum Dei, Jumalan
palvelijain palvelija, paavin arvonimiä.
Seröösinen, s. neste = veriheran
kaltainen neste; s. kalvo = herakalvo,
ympäröi onteloita, joissa joko luonnostaan tai
tautien johdosta on heramaista nestettä
(esim. keuhkopussi, vatsakalvo).
Sesam (arab. tai hepr.), aukene!
Sesessioni (lat.), nykyajan
taide-elämässä jonkun taiteilijaryhmän
irtautuminen suuremmasta yhtymästä tai
liitosta ja ryhtyminen taisteluun sen
taidekäsityksiä ja -tapoja vastaan.
Sesessionistit (lat.), „eroavat";
Pohjois-Amerikassa etelävaltioiden asukkaat,
jotka 1860-61 ilmoittivat eroavansa unionista.
Sesia [sē-], Po-joen vas. lisäjoki
Pohjois-Italiassa, Piemontessa. 138 km.
Seskarö (suom. Seittenkari), saari
Ruotsissa, Pohjanlahdessa, läh. Suomen
rajaa. Kaksi höyrysahaa.
Sesonki (ransk.), vuodenaika,
huvikausi, vars. talvihuvikausi; kylpy-s.,
kylpy kausi; s.-uutuus, vuodenajalle
sopiva uutuus; kuollut s., huveista
tyhjä kausi, aika, jolloin liike-elämä on
hiljaista. — Sesonkityö, työ, jota
suoritetaan vain määrättynä vuodenaikana.
Sessioni (lat.), istunto, neuvottelu;
luovutus, vararikko.
Sesteri, vanha badenil. ja sveits.
kuivan tavaran mitta, 15 l.
Sestertius (lat.), roomal. raha,
tasavallan aikana hopeata (1/4 denaaria),
keisarivallan aikana messinkiä (4 as’ia).
Sestiini (it.), monimutkainen, alk.
provencelainen canzone, jossa kuusi
6-säkeistä ja yksi 3-säkeinen säkeistö
määrättyine loppusointuineen.
Sesuura (lat.), jako (runousopissa).
Kun säkeessä sanat ja runojalat eivät
satu yhteen, vaan leikkaavat toisensa,
syntyy s. Se on jalanjako, kun sana
päättyy keskelle runojalkaa, ja sananjako,
kun runojalka päättyy keskelle sanaa.
Set. 1. Aatamin ja Eevan kolmas
poika. — 2. Egypt. aasinpäinen jumala,
murhasi Osiriksen; pahan edustaja.
Seteli (it.) ks. Pankkiseteli.
Setelinanto-oikeus, oikeus laskea
liikkeelle setelirahaa. Suomessa on Suomen
Pankilla yksinoikeus setelien antoon.
Suomen Pankin liikkeessä oleva määrä
saa nousta enintään 1,200,000,000 mk.
suuremmaksi, kuin mitä Pankin
kultakassa ja Pankin riidattomat saatavat
sen ulkomaisilta asiamiehiltä yhteensä
ovat. Mikäli Pankin liikkeessä olevien
setelien määrä on edellämainittujen
varojen yhteenlaskettua määrää suurempi,
tulee setelien katteena olla ulkomailla
maksettavia ulkomaan rahan määräisiä
vekselejä, ulkomaisissa pörsseissä
noteerattuja ulkomaisia obligatsioiieja,
ulkomaan rahan määräisiä erääntyneitä
korkolippuja, ulkomaisia seteleitä tai
kotimaisia vekselejä, joiden maksupäivään
ei ole 3 kk. pitempää aikaa ja joiden
maksamisesta on vastuussa ainakin kaksi
vakavaraista henkilöä (Suomen Pankin
ohjesääntö 21/12 1925).
Setelipankki, pankki (ks. t.), jolla
on setelinanto-oikeus.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
