Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Setlementtiliike-Seulomakone
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Setlementtiliike (engl.), Englannissa
1880-luvulla syntynyt liike, joka tarkoittaa
sivistyneitten asettumista asumaan suurkaupunkien
työväenkortteleihin perehtyäkseen yhteiskunnallisiin
epäkohtiin ja henkilökohtaisella seurustelulla ja
muulla toiminnalla parantaakseen huonompiosaisten
asemaa. Suomessa setlementtityötä tehdään
Teollisuusseutujen Evankelioimisseuran toimesta
Helsingissä (vrt. Kalliola), Kemissä ja
Rovaniemellä sekä Viipurissa „Toukolan" (ks. t.)
toimesta.
Setri, ketri, Juniperus- ja
Cedrus-sukuihin kuuluvia havupuita. Nyk.
yleisimmin käytetty s.-puu sekä kaupassa oleva
s.-puuöljy, jota käytetään hajuvesi- ja
saippuateollisuudessa, saadaan
Juniperas-lajeista. Libanonin s.
(Cedrus libani), lehtikuusen lähisukuinen,
on komealatvuksinen, ikivihanta, suuri puu,
jonka kävyt n. 10 cm pitkät. Sitä kasvaa
Libanonilla, Kypros-saarella ja Vähän-Aasian
vuoristoissa. Edellisen tapainen on
Atlaksen s. (C. atlantica) Atlasvuorilla
ja Himalajan s. (C. deodara).
— N. s. Länsi-Intian s., josta tehdään
lyijykyniä, sikaarilaatikoita y. m. s. on
Meliaceæ-heimoon kuuluva Antilleilla
kasvava Cedrela odorata.
 |
|
Libanonin setrejä.
Setšvan, maakunta Kiinassa, Tibetin rajalla,
Jangtsekiaiigin ympärillä, 546,800 km2,
50 milj. as. Pääkaup. Tšöngtu.
Settignano [-tinjā’no], Desiderio
da (1428-64), it. kuvanveistäjä, Firenzen
varhaisrenessanssin huomattavimpia. Töitä:
Marsuppini’n hautamuistomerkki, nuorten naisten
rintakuvia.
Setúbal [-ū’-], Sankt Ybes, kaup.
erään Atlantin lahden rannalla, Portugalissa,
Lissabonista kaakkoon. Oivallinen satama.
Suolan, sardiinien ja hedelmien vientiä;
merisuolan valmistusta. 40,000 as.
Setukaiset, Viron itäisin,
Peipsen-järven eteläpuolella Petserimaassa
asuva heimo. S. ovat kreikkalaiskatolisia,
osittain venäläistyneet ja jääneet verraten
alkuperäiselle kehitysasteelle.
Setumaa, hist. maakunta
Kaakkois-Virossa, nyk. Petserimaa.
Setälä, Eemil Nestor (s. 1864),
kielentutkija, poliitikko. Suomen kielen
ja kirjallisuuden prof. v:sta 1893. Pappissäädyn
jäsen 1904-06, Eduskunnassa 1907-10 ja 1917-27
(kokoomuslainen, ent. nuorsuomalainen). Senaattori
ja kirkollispäällikkö 1917-18 (Senaatin
varapuheenjohtaja osan vuotta 1917),
opetusministerinä 1925, ulkoministerinä 1925-26,
lähettiläänä Kööpenhaminassa v:sta 1927. Ottanut
tehokkaasti osaa uusien kieli- ja yliopistolakien
aikaansaamiseen sekä Suomen kreik.-kat. kirkkokunnan
olojen järjestämiseen. Teoksia: „Zur Geschichte
der Tempus- und Modusstammbildung in den
finnisch-ugrischen Sprachen", „Yhteissuomalainen
äännehistoria", ,,Über quantitätswechsel im
finnisch-ugrischen", ,,Über art, umfang und
alter des stufenwechsels im finnisch-ugrischen
und samojedischen", „Kullervo — Hamlet",
„Kielentutkimus ja oikeakielisyys", „Kielilaki",
„Suomen perustuslait" sekä paljon käytettyjä
kielioppeja.
E. N. Setälä.
Setä Tuomon tupa, Beecher-Stowen
(ks. t.) romaani.
Seulaluu, imettäväisten aivokopassa
oleva pieni luu, joka muodostaa osan
aivo-ontelon pohjaa edestä ja jatkuu alaspäin
nenäontelon väli- ja sivuseininä. Siinä
on vaakasuora seulalevy, jossa pieniä
hajuhermoreikiä. S:ssa on useita
nenäonteloon avautuvia ontelolta; sen
nenäonteloon päin oleva sisäseinämä on
poimuttunut ylemmäksi ja keskimmäiseksi
nenäkuorikoksi.
Seulaset, Plejadit (ks. t.).
Seulavaate, puuvilla-, pellava-,
villa- tai silkkilangoista taikka jouhista
kudottu lintuniisisidoksinen kangas, jota
käytetään seuloissa, koruompeluksien
pohjakankaana y. m.
Seulomakone, kone, jossa on
heilahtelevat tasaiset tai pyörivät, liereät
tai kulmikkaat seulat ja jota käytetään
jyvien, jauhojen, ruudin y. m. aineiden
puhdistamiseen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:16:43 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/4/0067.html