Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 111-112 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Seurakunnanarkisto-Severinus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Seurakunnanarkisto, kirkkoherran
hoidossa oleva arkisto, joka sisältää
kirkonkirjat (ks. t.) y. m.

Seurakunnanvanhin, kirkkoneuvoston
avuksi siveydenhoitoa varten kyläkuntaan
valittu katsastusmies.

Seurakunta (kreik. ekklesia), uskovien
yhteisö. Alkukrist. käsityksen mukaan
kristillinen s. on olemukseltaan yksi;
paikalliset s:t ovat vain sen ilmenemyksiä.
— Ruotsissa ja Suomessa on s:illa
uskonpuhdistuksesta asti ollut
jonkinverran itsehallintoa. Suomen s:t
harjoittivat pitäjänkokouksissa päätösvaltaa
kirkollisissa asioissa ja pitivät
kirkkoneuvoston kautta yllä kirkkokuria.
Vanhastaan niillä oli oikeus valita pappinsa,
mitä oikeutta pyrittiin rajoittamaan.
Keskiajalta saakka oli eräillä tilanomistajilla
(tav. aatelisilla) patronaattioikeus, niinikään
Ruotsin kuninkailla papinotto-oikeus n. s.
kuninkaallisiin pitäjiin (1808-1918 ne olivat
„keisarillisia"). Muut olivat „konsistoriaalisia";
niihin oli s:lla ja konsistorilla (tuomiokapitulilla)
yhteinen asettamisoikeus. Nyk. kaikki s:t
ovat konsistoriaalisia (vrt. Papinvaali).
S:ien itsehallinnon määrää v:n 1869 Kirkkolaki,
vrt. Kirkkohallintokunta, Kirkkoneuvosto,
Kirkkovaltuusmiehet, Kirkollismaksut. Kirkonkokous.
— Suomen s:ien lukumäärä oli keskiajan lopussa
136, isonvihan alkaessa 353, 31/12 1927 oli 556
toiminnassa olevaa ev.-lut. s:aa,

Seuralasku, osituslasku (ks. t.).

Seurasaaren ulkomuseo, Helsingin
Seurasaaressa; per. 1909; A. O. Heikelin
luoma. Tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat
m. m. Karunan puukirkko 1600-luvulta;
vanhoja kartanoita ja talonpoikaistaloja,
savupirtti, lappalaiskota y. m.

Seurasaaren ulkomuseo. Niemelän torppa.

Seurasaaret, Tahitisaaristo,
Ranskalle kuuluva saaristo Austraalian
saariston itäosassa. Paumotusaaristosta
länteen; 1,650 km², 20,600 as. Lännessä
olevia mataloita atollisaaria lukuunottamatta
ovat S. korkeita, jyrkkävuorisia, synnyltään
tuliperäisiä, runsassateisia, reheväkasvuisia.
Alkuasukkaat, tahitilaiset, ovat kookkaita,
kaunisrakenteisia, ruskeaihoisia, kiharatukkaisia,
mustasilmäisiä polyneesialaisia. Eurooppalaisten
kuljettamat taudit ja väkijuomat ovat tuntuvasti
vähentäneet väkilukua. Uskonnoltaan asukkaat
ovat kristittyjä, enimmäkseen protestantteja.
Pääelinkeino maanviljelys. Vientitavaroita:
kopra, vanilja, helmiäinen, sokeri. Pääsaari
Tahiti (ks. t.), siinä S:n pääkaup.
Papeete. — Saariston löysi Quiros
1606, Ranskaan S. liitettiin 1880.

Seurasaari (ruots. Fölisön),
1,1 km pitkä, 0,7 km leveä, 38,5 ha laaja,
Helsingin kaupungin alueeseen kuuluva
luonnonkaunis saari, jonka pohjoispään
puusilta yhdistää mantereeseen. S. on
kansanpuistona; sen merkillisin nähtävyys
on ulkomuseo.

Seurat [sörā’], Georges (1857-91).
ransk. taidemaalari, uusimpressionismin
perustaja. Maalasi aluksi valoaväreileviä
kylpy- ja rantakuvia, myöh. koristeellisesti
yksinkertaistettuja teatteri- y. m. kuvia.

Seurausväite, korollaari (ks. t.).

Seward [sjūəd]. 1. Pieni kaup.
Yhdysvalloissa, Alaskassa Kenain niemen
etelärannalla. Yhdysvaltain sotalaivaston
hiiliasema. Rautatie Sisä-Alaskaan. —
2. Niemimaa Yhdysvalloissa, Alaskassa,
Beringin salmen rannalla. Kultalöytöjä.

Sevastopol [-ō’polj], kaup. Krimillä,
Venäjällä. Sotasatama, Kauppaa ja
merenkulkua. 80,000 as. — Linnoitukset
hävitettiin Krimin sodassa kuuluisassa
S:n piirityksessä 1854-55, mutta
rakennettiin uudelleen.

Šeyčik <I>[ševtšik],</i> Otokar (s. 1852),
tšek. viuluniekka ja viulupedagogi. Opettajana
Kiovassa, Wienissä ja Praagiesa. Julk.
viulupedagogisia teoksia.

Sevennit, vuorijono Etelä-Ranskassa.
Keskiylängön itäinen reunavuori, kulkee
kaarena Rhônen keskijuoksun seuduilla
Garonnen itäisten latvahaarojen
kohdalle. Korkein huippu Mézenc 1,754 m
yli merenp. Itärinne laskee jyrkkänä
Rhônen laaksoon, länsirinne loiva.

Severia, vars. 1600-1700-luvuilla
Ukrainan pohjoisosasta käytetty nimitys.

Severing [zēferiŋ], Karl
(s. 1875), saks. sosialistipoliitikko, Preussin
sisäministeri 1920-21 ja 1921-26.

Severinus (k. 482), Noricumin (ks. t.)
apostoli ja, hallitusmies, pyhimys.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>