Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 133-134 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Siementarkastuslaitos-Sienet

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Siementarkastuslaitos, virallisesti
Valtion S., Helsingissä, per. 1919,
suorittaa maassamme kaiken virallisen
siementarkastuksen, toimittaa kylvösiemenalaan
kuuluvia tieteellisiä tutkimuksia,
valvoo siemenkauppalain noudattamista
(Asetus 4/7 1919, ohjesääntö 14/10 1919).

Siementen värjääminen. Sellaiset
ulkomaalta tuodut siemenet, joiden
alkuperä vaikuttaa viljelyksen menestymiseen
maassamme ja joita muuten on vaikea
erottaa vastaavista kqtimaisista,
värjätään tullissa punaisiksi ennen maahan
laskemista. S. v. suoritetaan ruiskuttamalla
määrätyistä kohdin siemensäkkiin
denaturoituun väkiviinaan liuotettua
eosiinia (Laki 30/12 1919; Asetus 9/3 1920).

Siemenvaippa, eräiden kasvien
siemeniä ympäröivä tav. mehevä ja värikäs
eläinten houkuttelemiseksi tai hedelmän
avautumisessa toimiva peite. Muskotin-„kukka"
(ks, Muskottipuu) on s.

Siemenvuoto (spermatorrea), ilman
sukupuolikiihoitusta tai hyvin vähäisestä
kiihoituksesta tapahtuva siemennesteen
vuotaminen.

Siena [-ē’-], samannimisen it.
provinssin pääkaup., Toscanassa, Firenzestä
etelään. S:ssa on runsaasti goottilaisia
rakennuksia, m. m. mainehikas tuomiokirkko
1200-1300-luvuilta, Palazzo Pubblico
(raatihuone, rak. 1289-1305), Yliopisto.
Suuria taidekokoelmia. 47,000 as.
— S. oli myöh. keskiajalla itsenäinen
tasavalta; oli ankaroissa taisteluissa
Firenzen kanssa, johon lopulta liitettiin.

Siena. Tuomiokirkko.

Sienamaa, siena, sienalaista bolusta
(s. o. raudanpitoista savea), jolla raakana
on kauniin keltainen, poltettuna punaruskea
väri. Käytetään sekä vesi- että öljyvärinä
ja freskomaalaukseen, myös kuparisyövytysten
painamiseen.

Sienet (Fungi), laajuutensa puolesta
epämääräinen, lehtivihreättömiä sekovartisia
kasveja sisältävä ryhmä. Sanan laajemmassa
merkityksessä s:ksi luetaan kaikki muut
sekovartiset itiökasvit paitsi levät ja
jäkälät (siis myös bakteerit ja
limasienet). Nyk. kumminkin luetaan
s:ksi tav. vain leväsienet (ks. t.)
ja rihmasienet (Eumycetes).
Viimeksimainittu luokka jaetaan 2:een
alaluokkaan: kotelosieniin (ks. t.)
ja itiökantaisiin (ks. t.).
Itiökantaisia ovat m. m. ruostesienet,
nokisienet, lakkisienet (s. o. jokapäiväisessä
puheessa sieniksi sanotut kasvit) ja
kupusienet. Lakkisieniä ovat m. m. haarukka-,
piikki-, heltta- ja pillisienet. Eräät s.
(sanan rajoitetummassa merkityksessä),
esim. eräät leväsienet ja hiivasienet ovat
1-soluisia, useimmat monisoluisia. Solut
ovat liittyneet toisiinsa pitkiksi
sienirihmoiksi l. hyyfeiksi; näistä
muodostunutta kasvullista osaa sanotaan
rihmastoksi (mycelium). Tärkein
lisääntymistapa on erilaisten itiöiden
muodostuminen. Korkeammilla s:lla sanotaan
itiöitä kannattavaa maanpäällistä osaa
itiöemäksi (vrt. Itiökannatin).
— Lehtivihreättöminä s:n täytyy hankkia
ravintonsa elollisista aineista, siis
mädänsyöjinä tai loisina. S:n joukossa onkin
paljon tuhoisia kasveissa ja eläimissä
loisivia muotoja. Ihmisen ravinnoksi
kelpaavia ovat kotelosienistä tryffelit sekä
huhta- ja korva-s. ja lukuisat lakkisienet.
— Us. s:n (m. m. tavallisten lakki-s:n)
rihmastot elävät korkeampien kasvien

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>