Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 135-136 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sienieläimet-Siestarjoki

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

juurien kanssa symbioosissa muodostaen
n. s. sienijuuren (mykorritsa).
Sienijuuria on kahdenlaisia: endotrofisia
(m. m. kämmekkäisillä ja kanervakasveilla), joissa
sienirihmat tunkeutuvat juurisoluihin ja
ektotrofisia (m. m. kaikilla
meikäläisillä puilla), joissa sienirihmat
kietoutuvat juuren ympärille ja työntyvät siitä
kuorisolujen väliin. S. välittävät
varsinkin typpeä juuriin ja saavat taas
näistä hiilihydraatteja. Eräissä
tapauksissa on sienijuuren sieni selitetty
loiseksi, toisissa tapauksissa taas näyttää
korkeampi kasvi elävän tavallaan sienen
loisena, ks. värikuvaliltettä Sieniä.

Sienieläimet (Spongia l. Porifera),
ennen onteloeläinten (ks. t.) toiseksi pääryhmäksi,
nyk. tav. itsenäiseksi pääjaksoksi luettu eläinryhmä.
Vedessä eläviä, alustaansa kiinnittyneitä, usein
möhkälemäisiä eläimiä. Ruumiin perusmuoto
gastrulamainen, mutta ento- ja ektodermin välissä
on keskikerros, mesodermi. Polttiaiselimiä ei
ole. Ruumiin sisustan täyttävään ontelovatsaan
tulee vesi seinämissä olevien lukuisten pikku
reikien kautta ja virtaa ulos yläpäässä olevasta
yhteisestä hylkyaukosta. Ontelovatsa tai
siitä haaroittuvat sivukammiot ovat
siimasolujen verhoamat. Mesodermissä
kalkki-, pii- tai spongiiniranka.
Lisääntyminen silmikoimalla tai suvullisesti.
Suolattoman veden muotoja ovat vain
Spongillidœ-heimot lajit, joilla
piimuodostusten ohella on runsaasti spongiinia
rangassa. Meillä on niitä 4 lajia, erilaisilla
esineillä vedessä. Pesusienen (ks. t.) ranka
on yksinomaan spongiinia.


Sienieläintyyppien halkileikkauksia. A:ssa
siimasolut ontelovatsassa, B:ssä ja C:ssä
erikoisissa sivukammioissa.

Sienijuuri, mykorritsa. ks. Sienet.

Sienkiewicz [sjenkjē’vitš], Henryk
(1846-1916), puol. kirjailija. Julk. aluksi
yhteiskunnallisia kertomuksia y. m., joista
suomen.: „Hiilipiirroksia", ,,Leivän haussa",
„Majakanvartija", „Sankari Bartek", sitten suuria
Puolan historiaa käsitteleviä romaaneja,
joista suomen. „Kunnian kentällä", „Tulella
ja miekalla" (pääteos), „Vedenpaisumus",
ja Neron aikaa kuvaavan romaanin „Quo vadis?",
edelleen sielunkuvauksen „Anielka" (suomen:t).
S. sai 1905 Nobelin kirjallisuuspalkinnon.


H. Sienkiewicz.

Sierra [-e’-] (esp.), vuorijono. —
Sierra de Gredos [grēδos], vuorijono
Keski-Espanjassa, Sierra de Guadarraman
läntinen jatko. — Sierra de Guadarrama
[-rā’-], vuorijono Espanjassa,
Vanhan ja Uuden Kastilian rajalla.

Sierra Leone [-ō’-], Englannin alue
Länsi-Afrikan rannikolla Ranskan
Guinean ja Liberian välissä. Käsittää
S. L:n siirtomaan (rannikkoalue,
n. 10,000 km², 85,000 as.) ja
S. L:n suojelusalueen (n. 70,000 km²,
1,460,000 as.). Epäterveellinen,
runsassateinen ilmasto. Vientitavaroita:
palmunsiemenet, palmuöljy, kolapähkinät,
inkivääri, piassaba.

Sierra Madre, S. M. Oriental ja
S. M. Occidental, Meksikon
ylätasangon itäinen ja läntinen
reunavuoristo. — Sierra Morena
[-rē’-], Espanjan ylätasangon eteläisin
reunavuori. Korkein kohta 1,299 m yli merenp. —
Sierra Nevada [-vā’-]. 1. Vuorijono
Espanjassa, Granadassa. Korkein huippu
Mulhacén 3,481 m yli merenp. — 2.
Vuorijono Yhdysvaltain länsiosassa,
Kalifornian valtiossa, Kaskadi vuorten jatko
eteläänpäin. Luonnonkauniita maisemia
(m. m. Yosemitelaakso). Korkein huippu
Mount Whitney 4,540 m yli merenp. —
3. S. N. de Santa-Marta, vuorijono
Etelä-Amerikan pohjoisrannikolla, Kolumbian
valtiossa. Korkein huippu 5,100 m yli merenp.

Siesta [-e’-] (esp.), päivällislepo.

Siestarjoki, Rajajoki (ks. t.).

Siestarjoki (ven. Sestroretsk), kaup.
Venäjällä, Suomen rajalla, Rajajoen
asemalta etelään. Asetehdas. 9,000 as. —
V:sta 1812 tehdas ja, sen lähin alue
Rajajoen suulla liitettiin Suomeen, 1864
Venäjään „korvauksen lupauksella". vrt.
Petsamo, III os., p. 774.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>