Pieni Tietosanakirja / IV. San Remo - Öölanti / 159-160 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Siljo-Sillanpää

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Siljo, Juhani (1888-1918),
kirjailija. Julk. runokokoelmat „Runoja",
„Maan puoleen" ja „Selvään veteen",
näytelmän „Seppelöity" sekä
kirjallisuustutkielmia Eino Leinosta
ja Pakkalasta.


Juhani Siljo.

Silkeborg, kaup. Tanskassa, Jyllannissa,
Aarhusista länteen, järven rannalla, jonka läpi
Gudenaa-joki juoksee. Paperi-, kutoma- ja
metalliteoll. 11,000 as.

Silkki, silkkiperhosen kotelokopista saadut
hienot säikeet ja niistä kudotut kankaat. Lanka on
homogeenista ainetta, fibroiinia, jota suojaa
ohut s.-liima- l. serisiinikerros, mikä
peittää langan kiillon ja sitoo toukan
kehräämän kaksoislangan säikeet yhteen.
Serisiini poistetaan keittämällä s.
saippualiuoksessa, jolloin s:n kiilto tulee
näkyviin. S. on hyvin hygroskooppista. —
Raaka-s. (grège-s.) saadaan suorastaan
kelaamalla kotelokopista. Tav. kerrataan
(mulineerataan) samalla yhteen säikeet
2-20 kotelokopasta langoiksi, joita
kierretään kaksi tai useampia yhdeksi. S:n
kelauksessa jäävä haaskio-s. pestään,
kuivataan ja piiskataan möyheäksi.
pehmitetään saippualiuoksessa ja revitään
kuiduiksi, hahtuvoidaan ja kammataan,
venytetään ja kehrätään (floretti- l.
šappekehruu). Tästä jääneeseen haaskio-
ja rohdin-s:iin sekoitetaan silkkitilkuista
revittyä s.-šoddya l. nypös-s:iä ja
kehrätään (bourettekehruu).

Raaka-s:n maailmantuotanto oli 1925
n. 39 milj. kg, josta Japani tuotti
25 milj., Kiina 7,65 milj., Italia 4,5 milj.,
Itä-Eurooppa, Levantti, Ranska, Espanja
ja Intia loput. S:n-viljelyksen kotimaa
on Kiina, missä se oli ainakin 1000 e. Kr.
tunnettu, 500-luvulla se levisi Itä-Rooman
valtakuntaan ja v:sta 1130 Sisiliaan ja
sieltä muuhun Italiaan. Espanjassa oli
maurien aikana kukoistava s:n-viljelys.
1400-luvulta se tuli tunnetuksi Ranskassa
ja on edelleen levinnyt Sveitsiin,
Itävaltaan ja Balkanin valtioihin.
S.-teollisuuden keskuksia ovat Euroopassa Lyon,
Milano, Krefeld, Zurich, Basel ja
Reichenberg. Tuotantoarvoonsa nähden on
Yhdysvaltojen teollisuus suurin, vaikka s:n
viljelys on siellä vähäistä.

Silkkikuikka ks. Uikut.

Silkkiliima, serisiini (ks. t.).

Silkkimato, silkkiperhosen toukka.

Silkkipaperi, ohut liimaamaton
kääre- ja koristetarkoituksiin käytetty
paperilaji, jota valmistetaan selluloosasta
tai lumpuista.

Silkkiperhonen (Bombyx mori),
kehrääjäperhonen, jonka toukan kehräämästä
kotelokopasta valmistetaan silkkiä.
Perhonen on valkoinen, suvissa kellerviä
poikkijuovia, siivenkärkien väli 33-40 mm.
Toukka (silkkiinato, silkkiäinen) on
7-8 cm pitkä, kalju, harmaa tai mustanko,
tummatäpläinen, syö mulperipuun (tav.
valkoisen) lehtiä. Niitä elätetään tav.
erikoisissa niitä varten rakennetuissa
huoneissa. Ennen koteloitumistaan toukka
kehrää ympärilleen yhdestä ainoasta
(1,000-3,000 m pitkästä) silkkirihmasta
muodostuneen kotelokopan. Tämä on
munamainen, tav. keltainen tai
valkoinen, joskus muunkin värinen. Toukka
koteloituu 8 päivän perästä kopan
valmistuttua, ja kun vielä 8 päivää on
kulunut, kuoriutuu perhonen kopasta. Naaras
munii muutaman päivän perästä n. 600
munaa ja kuolee sitten, samoin kuin
koiraskin, syömättä mitään. S. on kotoisin
Itä-Aasiasta, siitä on nykyisin lukuisia
rotuja. vrt. Silkki. — Eräät muutkin
kehrääjäperhoset tuottavat silkkiä.

Silkkiperhonen. Ylh. toukka, vas. perhonen (ylempi koiras, alempi naaras munineen), oik. kotelokoppa (ylempi avattu, jotta kotelo näkyy).

Silkkisametti, samettikangas, jonka
nukan muodostava kude on kehruusilkkiä.

Silkkivihreä, eräs laji kromivihreää.

Silkkiäinen, silkkiperhosen toukka.

Silkkiäiskalanteri, Schreinerin
kalanteri, kiiltävien puuvilla-,
vuori- y. m. satiinien viimeistelyyn käytettävä
hienovakoisilla kuumavalsseilla varustettu
kiilloituskone. Merseroituun puuvillakankaaseen
painettuina nämä hienot vaot aikaansaavat
silkkiä muistuttavan kiillon.

Silkkiäispuu, mulperipuu (ks. t.).

Sillanpää, Frans Eemil (s. 1888),
kirjailija. Julk. pääasiallisesti
kotimaakuntansa Satakunnan elämää kuvaavat
romaanit ja novellikokoelmat: „Elämä
ja aurinko", „Ihmislapsia elämän
saatossa", „Hurskas kurjuus" (1919,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>